Infektoituneen, mutta hyväkuntoisen ihmisen riskinä on levittää koronavirusta enemmän kuin oireilevan potilaan. Tämän tyyppisistä taudinkantajista voidaan puhua niin kutsuttuina supertartuttajina tai -levittäjinä.
Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja lääketieteen tohtori Ville Holmberg ei innostu yksilöä leimaavasta termistä. Hänen mukaansa ihmiset levittävät kaikkia infektiotauteja vaihtelevasti eikä ilmiö korostu koronaviruksen kohdalla.
– Yleensä ei tiedetä kovin hyvin, mitkä mekanismit siihen vaikuttavat. Tämä on niin uusi tauti ja tartuntatavat ovat uusia, joten tässä on paljon asioita, joita ei tiedetä, hän tiivistää.
Viruksen vai kantajan ominaisuus?
Holmbergin mukaan ei voida mitenkään ennustaa, kenen kautta virus tarttuu enemmän kuin toisen.
– Onko kyse viruksen ominaisuudesta, että jonkun kantajan kohdalla on tapahtunut jokin mutaatio? Vai onko kyse kantajan geneettisistä tai immunologisista ominaisuuksista? hän pallottelee vaihtoehtoja.
Ainoa selkeä keino, jolla voi Holmbergin mukaan varautua ihmisten vaihtelevaan koronatartunnan levittämisalttiuteen on joukkotapahtumien rajoitusten säilyttäminen pitkälle tulevaisuuteen.
Toinen asia, jonka piirissä Holmberg arvioi säilyvän ainakin jonkin verran rajoituksia, on matkustaminen.
– Isoja, normaalielämää koskevia päätöksiä joudutaan tekemään ilman, että olisi tieteellistä varmuutta asiasta. Se on haastavaa.
Lähikontakti aiheuttaa suurimman riskin
Asiantuntijoiden tiedossa on, että koronavirus tarttuu helposti esimerkiksi perheenjäsenten kesken. Tähän liittyy pidempiaikaista lähikontaktia.
Lisäksi tartunnat ovat Holmbergin mukaan todennäköisimpiä muun muassa sairaaloissa, juhlissa, konserteissa ja urheilutapahtumissa.
– Todennäköisesti nämä rajoitukset ovat viimeisimpänä voimassa. Nyt tuli ilmoitus, että Saksassa Oktoberfest on peruttu lokakuulta. Pitää ehkä varautua niin, että koko syksy menee ilman isoja yleisötapahtumia.
Matkustamisen kaikkia rajoituksia Holmberg odottaa poistuviksi viimeistään sitten, kun koronavirukseen saadaan rokote.
Koronan tartuntaketju muistuttaa ebolaa
Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kirjoitti tällä viikolla blogissaan koronaviruksesta ja superlevittäjistä. Hänkin totesi, että laajat yhtäkkiset viruksen leviämiset ovat ulkomailla ja Suomessa liittyneet massatapahtumiin.
Lisäksi hän mainitsi kantajansa oireettomuuden toiseksi syyksi taudin yhtäkkiseen laajaan leviämiseen.
Aivelo mainitsee koronaviruksen muistuttavan tartuntaketjultaan ebolaa.
– Tämän pandemian aikana aivan normaali sosiaalinen elämä on epämiellyttävän suuri tartuntariski, hän kirjoittaa.