Koronapelko on vienyt potilaat terveysasemilta – sote-johtaja pelkää, että käsissä on kansanterveydellinen katastrofi: "Kuolleisuus voi nousta kansantautien parissa"

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kardiologin arvioon on hakeutunut kolmannes vähemmän potilaita kuin normaaliaikana. Pallolaajennuksilla hoidettujen sydäninfarktien määrä taas on laskenut 23 prosenttia. Etelä-Savossa sanoma on vielä karumpi: pahimpina päivinä perusterveydenhuollossa on peruttu lähes 90 prosenttia hoitoajoista.

– Olemme todella huolestuneina seuranneet sitä, etteivät ihmiset halua tulla sairaalaan. Varsinkin riskiryhmiin kuuluvat ikäihmiset eivät ole halunneet tulla hoitoon, toteaa Etelä-Savon terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä. 

Lue myös: Lieväoireista potilasta voi hoitaa kotona – näin estät koronaa leviämästä perheessä

Kiireettömistäkin tapauksista alkaa muodostua kiireellisiä

Etelä-Savossa väestö on iäkästä ja suuri osa terveydenhuollon asiakkaista kuuluu riskiryhmään jo pelkästään ikänsä puolesta. Seppälän mukaan tilanne on hankala, sillä ohjeet ovat joidenkin mielestä ristiriitaiset.

– Ensin sanotaan, että pysykää kotona, mutta sitten pitäisikin ottaa bussi ja lähteä sairaalaan käymään ajanvarausajalla. Kyllä se varmasti aiheuttaa ihmisissä hämmennystä, hän toteaa. 

Kaikkein kiireettömimmät ajat on jo Etelä-Savon sairaanhoitopiirissäkin peruutettu, mutta Seppälä puhuu erityisesti heistä, joiden tulisi terveydenhuollon ammattilaisen kehotuksesta tulla paikalle.

– Jos tämä tilanne pitkittyy eikä mene ohitse muutamassa kuukaudessa, niin niistä kiireettömistäkin tapauksista alkaa muodostua kiireellisiä terveyshaittoja, Seppälä muistuttaa.

Jopa koronavirusta suuremmat haitalliset vaikutukset väestöön

Myös aivan Ruotsin rajalla, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä koronapelko on näkynyt vastaanottoajoissa, muttei aivan yhtä dramaattisesti kuin Etelä-Savossa.

– Aika paljon ovat riskiryhmäläiset peruneet aikojaan. Kiireelliseksi arvioitujen asioiden hoito on turvattu, aikojen siirtely ja peruminen koskevat enemmän niitä asioita, jotka eivät jonottamalla pahene, toteaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila. 

Taskilan mukaan aikoja on peruttu tasaisesti jo helmikuun lopusta lähtien, eikä hän ennusta suurta ruuhkaa syksyn terveyskäynneille. 

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tilanteesta ollaan huolestuneita. Tutkimuksiin tai hoitoon hakeutumisen empiminen voi vaarantaa muiden sairauksien hoitoa ja sillä voi olla jopa koronavirusta suuremmat haitalliset vaikutukset väestöön, sairaalasta kerrotaan. Jos sairauksia ei hoideta, komplikaatioiden riski kasvaa ja vaarattomat oireet voivat muuttua vaarallisiksi.

– Olisi hyvä hoitaa sairauksia nyt, kun tilanne epidemian suhteen on vielä rauhallinen, toteaa Tyksin sairaalanjohtaja Petri Virolainen tiedotteessa.

Lue myös: Toimi näin, jos epäilet saaneesi koronavirustartunnan – älä ota yhteyttä terveyskeskukseen, jos oireesi ovat lieviä

Kuolleisuus voi nousta kansantautien kohdalla

Myös Etelä-Savo yhtyy Turun yliopistollisen keskussairaalan huoleen.

– Meillä on tietynlainen kansanterveydellinen katastrofi käsissämme, jos tämä pitkittyy. Kun ihmiset eivät hakeudu hoitoon, voi kuolleisuus nousta aivan tavallistenkin suomalaisten kansantautien parissa, toteaa terveyspalvelujen johtaja Seppälä.

Esimerkiksi HUSin Meilahden neurologian päivystyksessä ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA-kohtauksen saaneiden potilaiden määrä on laskenut koronaepidemian aikana puoleen tavallisesta luvusta. TIA-kohtaus diagnosoidaan noin 4 000 suomalaisella vuosittain.

Kohtauksen saaneen tulee hakeutua päivystykseen välittömästi, vaikka oireet menisivätkin ohi. Näin siksi, että joka kymmenes TIA-potilas saa aivoinfarktin viikon kuluessa, ja joka kahdeskymmenes ensimmäisen vuorokauden kuluessa.

Lue myös: Koronapelko näkyy Husissa pelottavalla tavalla: Vakavien sairauksien hoitoon hakeutuvien määrä vähentynyt selvästi – "Hyödyt hoitoon hakeutumisesta ovat suurempia kuin riski sairastua koronavirukseen"

Heijastuksia vuosien päähän

Kuolleisuus ei ole sairaanhoitopiirien ainoa huoli. Jos hoitojonoista on valitettu jo ennen koronatilannetta, varoitetaan kunnissa nyt tilanteen jopa pahentuvan syksyllä. 

– Uskon, että tulee sumppu, joka pitkittää hoitojonoja ja jättää vähintään parin vuoden hännän varsinkin erikoissairaanhoitoon. Tämä aiheutuu siitä, että perussairaudet ovat jääneet nyt huonommalle hoidolle. Lisäksi voi olla riski siihen, että samanaikaisesti mittavien hoitojonojen kanssa tulee koronaviruksen toinen aalto. 

– Tässä on siis huomattavasti riskejä ja heijastuksia vuosienkin päähän, Etelä-Savon terveyspalvelujen johtaja Seppälä toteaa. 

Lisäksi hän on huolissaan kuntatalouden kestävyydestä haastavan tilanteen edessä. Erikoissairaanhoidon kysynnän nousu voisi aiheuttaa hoitovelkaa kunnille, joilla on jo valmiiksi vaikeaa.

– Terveydenhuoltoon pitäisi pystyä löytämään hätäapurahoitusta myös tuleville vuosille, Seppälä summaa.

Lue myös: Kausi-influenssa on saattanut pysyä aisoissa koronavirusepidemian innostaman käsienpesun vuoksi – ”On sitä pohdittu”