Koronarajoitusten ja -rokotteiden vastustaminen jopa maahanmuuttoa isompi teema Saksan äärioikeistolle – näin se näkyi vaalituloksessa

Saksassa pidettiin sunnuntaina liittopäivävaalit. Niiden alla äärioikeisto eli AfD-puolue (Vaitoehto Saksalle, Alternative für Deutschland) ratsasti politiikassa koronarajoitusten, koronarokotusten ja maskisääntöjen vastustamisella.

Epidemiaan liittyvä tematiikka jätti puolueen poliittisella agendalla varjoon jopa perinteisen maahanmuuttovastaisuuden, jolla se nousi vuoden 2017 parlamenttivaaleissa maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 12,6 prosentin kannatuksellaan.

Dresdenin teknisen yliopiston professori Hans Vorländer sanoi Washington Postissa, että äärioikeistolainen AfD yrittää omia Saksan koronakriittisten ekosysteemin ja valaa sen äärioikeiston kriisille antamiin kehyksiin.

Vorländerin mukaan AfD on koronarajoituksia ja rokotepakkoa vastustavan liikkeen vapaamatkustaja.

AfD:n poliitikkojen vaalien alla levittämät koronakiihotuspuheet ovat analyytikkojen mukaan omiaan lisäämään väkivallan riskiä maassa, jossa runsas viikko sitten bensa-aseman asiakas ampui hengiltä nuoren myyjän, joka kehotti häntä käyttämään aseman tiloissa kasvomaskia.

Tällä hetkellä näyttää, että veljeily koronarajoitusten vastustajien kanssa ei näytä tuoneen viikonlopun vaaleissa oikeistopopulistipuolueelle suurta hyötyä. Ennusteiden mukaan puolue olisi saamassa 10,5 prosentin kannatuksen vaaleissa, mikä tarkoittaisi suosion hiipumista yli kaksi prosenttia vuoden 2017 vaaleihin verrattuna.

 – Liki yhdentoista prosentin kannatus on paljon, mutta ei niin paljon, että demokratia vaarantuisi, äärioikeistotutkija Hajo Funke sanoo Washington Postissa.

AfD nousi kuitenkin suurimmaksi puolueeksi kahdessa osavaltiossa, Saksissa ja Thüringenissa.

Ennen AfD näytti ennen vaaleja olevan vahvoilla myös itäiseen Saksaan kuuluvassa Saxonyn osavaltiossa, jossa on myös Saksan kuudestatoista osavaltiosta kaikkein matalin koronarokottamisaste.

Saxonyyn AfD:lle ennustettiin peräti 26 prosentin äänisaalista, mutta todellisuudessa tulos oli 19,6 prosenttia äänistä ja toiseksi suurimman puolueen sijoitus.

AfD perustettiin vuonna 2013 vastustamaan EU:n antamia tukilainoja Kreikalle. Alussa puolue vastusti euron käyttöä valuuttana, mutta huhtikuussa tänä vuonna se kovensi kritiikkiään ja alkoi avoimesti ajamaan Saksan eroa EU:sta.

Lue myös:

    Uusimmat