Koronaviruksen leviämisen rajoittamiseen tähtäävät toimet ovat pysäyttäneet Suomessa paitsi huippu-urheilun myös lasten ja nuorten harrastusliikunnan.
Tilanne on tukala monelta kannalta, eikä vähiten taloudellisesti. Kovilla ovat niin seurat, niiden työntekijät kuin vanhemmatkin.
– Viimeisen viikon aikana olemme joutuneet panemaan käytäntöön vaikeita asioita. Olemme joutuneet lomauttamaan melkein 50 henkilöä ja lopettamaan palkanmaksun lähes 250 henkilöltä. Olemme iso työllistäjä. Meillä on paljon valmentajia ja ohjaajia joutunut jäämään kotiin. Tämä kirpaisee montaa eri henkilöä monessa eri roolissa, HJK Junioreiden toiminnanjohtaja Timo Muurinen sanoo MTV Urheilulle.
– Fiilikset ovat olleet aika synkät, kun olen keskustellut muiden valmentajien kanssa. On paljon lomautuksia ja palkanmaksun keskeytyksiä, ja kaikilla on varmasti huoli seurojen tilanteesta; miten seura selviää kauden vaihtuessa, millainen tilanne silloin on, ja onko meillä enää varaa pyörittää tätä toimintaa? Miten seurojen toiminta jatkuu? Käpylän Pallossa valmentajana työskentelevä Aleksi Piirainen pohtii.
Seurojen tulevaisuuden kannalta esimerkiksi kausimaksujen jatkuvuus on tällaisessa tilanteessa ratkaisevan tärkeää. Toisaalta ne pitää pystyä myös perustelemaan – etenkin kun joidenkin lasten perheissäkin on huolta toimeentulosta.
– Olemme joutuneet tekemään tarkkoja laskelmia, että minkälaisilla maksuilla meidän seuramme pysyy pystyssä tämän epidemian aikana ja varsinkin sen jälkeen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi vielä paikka harrastaa. Olemme päätyneet pieneen toimintamaksuun, jolla vain välttämättömät kulut hoidetaan. Ei kerätä euroakaan yli pelaajien vanhemmilta, vaan loppuvuodesta voidaan tulla kenttä- ja valmentajamaksuissa vastaan. Tärkeintä on, että selviämme tämän vaikean ajan yli, Muurinen sanoo.
Käpylän Pallossa toimintaa pyöritetään muun muassa varta vasten suunnitellun etävalmennuskonseptin mahdollistamana.
– Pystyimme reagoimaan tosi nopeasti heti alusta lähtien. Pelaajat ovat kotona tai kentällä tekemässä juttuja ja muistavat toivottavasti turvavälit. Valmentajan tehtävä on huhtikuun ja todennäköisesti toukokuunkin ajan antaa palautetta kerran viikossa. Tarkoituksena on soittaa pelaajille, että miten harjoittelu on sujunut, ja kertoa, miten tilanteeseen kannattaa suhtautua. Annamme myös vinkkejä, Piirainen kertoo.
Urheiluseurojen toiminnan turvaaminen on erityisen tärkeää myös yhteiskunnallisesta ja etenkin kansanterveydellisestä näkökulmasta.
– Pelkästään jalkapallon vaikutus yhteiskunnalle on 770 miljoonaa euroa vuodessa, muun muassa säästyneinä terveydenhuolto- ja sosiaalikustannuksina. Liikunnalla ja urheilulla on keskeinen rooli syrjäytymisen ehkäisyssä ja liikkumattomuuden torjumisessa.. Toivon, että tällaisina aikoina ei unohdeta sitä, minkälainen rooli liikunnalla on hyvinvointivaltion mahdollistajana, Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja sanoo.
– Kriisin jatkuessa näen tärkeäksi viestiä liikunnan säännöllisyyden ylläpitämisestä. Valmentajat tekevät seuroissa koko ajan todella tärkeää työtä omien joukkueidensa ja lasten ja nuorten aktivoijina. Emme saa antaa tämän tilanteen passivoida kansaa. Vaikka joukkueet eivät kokoonnu fyysisesti, valmentajat ja seurat tekevät siellä taustalla koko ajan töitä lasten ja nuorten hyväksi.