Transvankien kohdalla otetaan muiden vankien tapaan huomioon sekä vangin että muiden turvallisuus, kertoo Rikosseuraamuslaitos.
Eduskunta päätti tällä viikolla translain hyväksymisestä, joka sallii ihmisten vahvistaa juridinen sukupuolensa hakemuksen ja selvityksen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen virallinen sukupuoli muuttuu miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi.
Ennen sukupuolen juridinen vahvistaminen vaati lääkärintodistuksen. Nyt hyväksyttyyn lakiuudistukseen ei liity muutoksia esimerkiksi siihen, millä ehdoilla henkilö saa lääkehoitoa sukupuolen fyysiseksi korjaamiseksi, kuten esimerkiksi hormonihoitoa.
Julkisessa keskustelussa on oltu huolestuneita siitä, mitä tapahtuu sellaisten tilojen osalta, jotka on rajoitettu miehille tai naisille. Jotkut ovat pelänneet, että henkilöt pahoin aikomuksin vahvistaisivat juridisen sukupuolensa päästäkseen esimerkiksi vastakkaisen sukupuolen pukeutumishuoneeseen, vaikka oikeasti eivät tähän sukupuoleen kokisi kuuluvansa. Näissä huolissa pelko on kohdistunut erityisesti ajatukseen miehistä, jotka pyrkisivät naisille tarkoitettuihin tiloihin.
Lue myös: Voisiko joku käyttää uuden translain muutoksia pahoihin tarkoitusperiin? Asianajaja tyrmää väitteet
Sarjakuristaja-Penttilä on kertonut kokevansa itsensä naiseksi
Erityistä huolta on esitetty vankiloista ja seksuaalirikollisista. On pohdittu, mitä haavoittuvassa asemassa olevien naisvankien hyvinvoinnille ja turvallisuudelle voisi tapahtua tilanteessa, jossa ulkoisten ja fyysisten ominaisuuksien puolesta mieheltä vaikuttava rikollinen vahvistaisi juridiseksi sukupuolekseen naisen ja haluaisi siirtyä naisvankilaan. Erityistä spekulaatiota on kohdistunut siihen, tehtäisiinkö tällaista vilpillisin aikomuksin.
Esimerkinomaisesti kommenteissa on viitattu sarjakuristajana tunnetuksi tulleeseen Michael Penttilään, jolla on kontollaan lukuisia naisiin kohdistuneita, seksuaalissävytteisiä väkivaltarikoksia, jotka ovat myös johtaneet lukuisiin kuolemiin. Penttilä istuu tällä hetkellä elinkautista vankeusrangaistusta naispuolisen seksityöntekijän murhasta.
Penttilä on aiemmin kertonut kokevansa sukupuolensa naiseksi, jonka seksuaalinen kiinnostus kohdistuu naisiin. Hän ei ole tiettävästi päässyt lääketieteelliseen sukupuolenkorjaukseen. Uusi lainsäädäntö sallisi hänen kuitenkin halutessaan vahvistaa juridinen sukupuolensa naiseksi. Voisiko Penttilä siirtyä tämän jälkeen naisvankilaan?
Lue myös: Sarjakuristajan pään sisällä: Mielentilatutkimukset paljastavat Michael Penttilän synkän ajatusmaailman
20:25
Katso videolta Michael Penttilän pitkäaikaisen asianajajan Kari Erikssonin haastattelu, kun hän kertoo millaista on avustaa miestä, jota kaikki muut hyljeksivät. Miten sarjakuristajan avustaminen on vaikuttanut Erikssoniin? Haastattelussa hän kertoo siitäkin.
Rise ei kommentoi yksittäistapausta
Rikosseuraamuslaitoksesta kerrotaan, ettei se ota kantaa yksittäistapauksiin. Johtaja Anna Arola-Järvi Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien vastuualueelta kertoo sähköpostitse, että heillä on vanhastaan syvällistä osaamista turvallisuudesta, uhka-arvioinnista ja riskienhallinnasta. Monien muiden riskien lisäksi laitoksessa on varauduttu myös tilanteeseen, jossa vanki vahvistaisi toisen sukupuolen saadakseen jotain asiattomaksi katsottavaa etua.
Arola-Järvi kertoo, ettei lain mukaan transnainen pelkällä läsnäolollaan vaarantaisi naisvankien toipumisen naisvankilassa, vaikka moni naisvanki onkin traumatisoitunut.
Sen sijaan turvallisuussyistä vanki voidaan kuitenkin sijoittaa hänen sukupuolikokemuksensa vastaisesti.
– Jos arvioidaan, että jonkun tietyn transnaisen sijoittaminen muiden naisten joukkoon aiheuttaa suuren riskin, sukupuolen mukaan sijoittamisesta voidaan poiketa, Arola-Järvi kertoo.
Lue myös: Vankilatyöntekijät MTV:lle: Työkuorma kasvanut valtavaksi, johto kieltänyt kertomasta ongelmista: "Osastolla saattaa olla 50 vankia ja yksi vartija tuntien ajan"
Siirto tehdään välttämättömästä turvallisuussyystä
Transvanki voidaan sijoittaa sukupuolikokemuksensa vastaisesti tilanteessa, jossa se on välttämätöntä kyseessä olevan henkilön tai muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi.
Arola-Järvi muistuttaa, että tällaista riskien ehkäisyä tehdään jo nykyäänkin, ja yksittäisiä vankeja siirretään toisaalle, jos muiden joukkoon sijoitus aiheuttaa suuren riskin. Rikosseuraamuslaitoksessa tehdään hänen mukaansa päivittäin päätöksiä, jossa vankeja siirretään laitoksesta toiseen, osastolta toiselle tai eri toimintoihin erilaisten turvallisuusuhkien takia.
– Joskus joudutaan siirtämään uhkaa aiheuttava vanki, joskus se johon uhka kohdistuu ja joskus molemmat, hän kertoo.
Moni suomalaisista vankiloista on osastoitu hyvin, minkä ansiosta samassa vankilassa olevat eivät välttämättä koskaan kohtaa toisiaan. Sen ansioista voidaan järjestää tarvittaessa hyvinkin tarkasti, ketkä vangit voivat asua tai tehdä työn, opiskelun tai kuntoutuksen kaltaista toimintaa yhdessä.
Lue myös: Eduskunta hyväksyi translain – keskusta ja kokoomus jakautuivat kahtia
Turvallisuutta arvioidaan aina
Vangin rangaistusajan suunnitelmassa arvioidaan muun muassa, mitkä seikat voivat uhata vangin turvallisuutta tai voiko vanki olla turvallisuusriski muille. Se huomioidaan vankilaa ja osastoa valitessa, sekä vankitoiminnan valinnassa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Penttilälle, kuten käytännössä kaikille muillekin vankeusvangeille, on tehty arvio riskeistä, jotka tämän sijoittamisesta koituisivat. Siinä huomioidaan luonnollisesti muiden seikkojen ohella henkilön rikostausta ja uusimisriski.
Arola-Järvi korostaa, etteivät nämä arviot eroa transvankien kohdalla muista vangeista. Vastaavaa arviointia tehtäisiin esimerkiksi myös tilanteessa, jossa sijoitettavana olisi naisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia tehnyt naisvanki.
– On hyvä muistaa myös, että kaikki vangit voisivat periaatteessa jatkaa rikollista toimintaansa ja kohdistaa sitä muihin vankeihin. Valitettavasti niin välillä tapahtuukin. Tämä transihmisiin liittyvän riskin toteutuminen on nähdäkseni vähemmän todennäköinen ja helpommin tunnistettavissa ja hallittavissa kuin esimerkiksi monimutkaisiin päihde- ja velkasuhteisiin liittyvä väkivallan uhka vankien keskuudessa, Arola-Järvi kertoo.
Lue myös: Suomen vankilaturvallisuus on pahasti jäljessä muista Pohjoismaista – jengirikolliset hallitsevat vankiyhteisöjä: "He painostavat muita vankeja"
Transvanki itse väkivallan riskissä
Arola-Järvi kertoo, että transvangit ovat vankilassa tietynlaisessa riskissä. Vankiyhteisön asenteet ovat melko konservatiiviset ja vähemmistöihin kuuluvien vankien sijoittaminen vaatii siksi tarkkaa harkintaa ja jatkuvaa seurantaa.
– Siihen, ketkä tulevat vankiloissa toimeen keskenään, vaikuttavat kuitenkin monet seikat. Esimerkiksi rikoksen laatu saattaa olla hyvin oleellinen asia vankiyhteisössä. Toisaalta yhteinen sävel vankien kesken saattaa löytyä hyvin tavallistenkin asioiden kautta: kotipaikka tai kiinnostus vaikka samanlaiseen musiikkiin tai samoihin urheilulajeihin saattaa vaikuttaa myönteisesti, Arola-Järvi kertoo.
Hän muistuttaa, että transihmisiä on ollut vankiloissa jo ennen lakimuutosta, eikä siksi merkittäviä muutoksia lainmuutoksen myötä juuri tarvita.
– Pääsääntöisesti transihmiset tullaan sijoittamaan vankiloihin ja vankeusaikaiseen toimintaan aivan samoilla periaatteilla kuin muutkin vangit: arvioidaan, mitkä tekijät edistävät juuri tämän vangin elämänhallintaa ja rikoksettomuutta, hän kertoo.
Rikosseuraamuslaitoksen lakimies Heidi Lokasaari täydentää sähköpostitse, että Rikosseuraamuslaitos on ollut mukana valmistelemassa vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin nyt tehtäviä muutoksia translakiin liittyen.
– Rikosseuraamuslaitoksen näkemykset on asiassa huomioitu. Lähtökohtaisesti Rikosseuraamuslaitos on kannattanut kokonaisuudessaan asiakokonaisuuteen liittyvää uutta lainsäädäntöä ja pitänyt muutoksia ihmisoikeuksien toteutumista edistävinä, hän kertoo.
Lue myös: Näin eduskunnasta kommentoitiin translain hyväksymistä: ”Turhaan lietsottu pelkoa” – ”Emme voi muuttaa luonnonlakeja”
10:52
Translaki käsiteltiin eduskunnassa – mikä muuttuu?