Koulunkäynti etänä vaatii paljon myös vanhemmilta: Lounas, ulkoilut ja auttaminen vaikeissa aineissa lankeaa ensin kotijoukoille, jos sellaisia on saatavilla

1:54img
Julkaistu 19.03.2020 19:54
Toimittajan kuva

Outi Airola

Vanhassa rintamamiestalossa on aamukymmeneltä rauhallista. Iisa,14 ja Eevi, 10, tekevät läksyjä keittiön pöydän ääressä. Kolmevuotias Otso leikkii olohuoneessa ja Anni,12, tekee läksyjä yläkerrassa. Pyynnöstä Annikin siirtyy keittiön pöydän ääreen, jotta haastattelut onnistuvat.

– Mikäs sulla oli nyt menossa...? Ai kemian läksy? Voi ei! huudahtaa äiti Aino Häli epätoivoisena Iisalle.

Iisalla on käynnissä peruskoulun kahdeksas luokka. Yksi vaativista aineista on kemia, joka tuottaa päänvaivaa. Äidin huudahduksen kuultuaan hän näppää pyörimään opetusvideon, joka havainnollistaa korroosiota tekstiä paremmin.

– Kyllähän tämä menee olosuhteisiin nähden ihan hyvin, mutta helpompaa olisi, jos opettaja olisi tässä, myöntää Iisa.

Helpompaa olisi sekin, jos pikkuveli olisi päiväkodissa. Äidin apu on rajallista, koska äidin vanavedessä kulkee kolmivuotias touhottaja.

– Kyllähän tässä aika moni asia heitti lyhyellä aikavälillä häränpyllyä. Työ- ja koulukuviot menivät uusiksi, mutta meidän perheen kohdalla järjestelyt on nyt toistaiseksi sujahtaneet ihan mukavasti mallilleen, huokaa Aino Häli.

Äidit ja isät auttavat

Kymmenet tuhannet lapset Suomessa ovat aloittaneet tällä viikolla etäkoulun. Opettajat ohjaavat koulunkäyntiä pääosin koululta käsin, lapset tekevät etätehtäviä yksin tai kotona jomman kumman vanhemman kanssa. Monen vanhemman työ on samalla muuttunut etätyöksi tai lomaksi.

– No, minä voin nyt aluksi pitää saldovapaata ja tehdä osittain työtä illalla, mutta katsotaan ensi viikkoa. Toistaiseksi perheen toinen huoltaja on opettajan työssä koulussa, kertoo Aino.

Hän kiittelee sitä, että oman perheen tilanne on parempi kuin monella muulla.

– Ensinnäkin minä voin olla kotona, toisekseen meillä ei ole erityislapsia tai edes riskiryhmiin kuuluvia lapsia. Voimme siis ulkoilla ja liikkua myös kodin ulkopuolella jonkin verran, toteaa Aino Häli.

Seinällä on etäkoulun lukujärjestys, jonka mukaan Hälien perheessä nyt eletään: aamupala kahdeksalta, opetusta, välitunti ulkona, opetusta, ruokatunti kello 11.00 jne.

– Tämä on ihan välttämätön. Ilman tällaista järjestystä ei tulisi mitään, tietää suuren perheen äiti.

Opettajalle voi soittaa

Kymmenvuotias Eevi Häli tarvitsee apua matematiikan tehtävissä. "Voi ei..." pääsee äidiltä taas, mutta hän  tarttuu kirjaan tomerasti. Osaako äiti auttaa?

– No, en tiedä osaako äiti kauhean hyvin matikkaa! nauraa Eevi.

Ei, hätää. Opettajalta voi pyytää apua.

– Olen joskus pyytänyt, kun en ole oikein tajunnut, sanoo Eevi.

Hän on jo sopeutunut kotikouluun, mutta ... Siskojen kanssa keskustellessa koulun arvostus on noussut.

– Onhan se, kun opettaja on siinä ihan vieressä. Ja on siellä koulussa kaveritkin, sanoo Anni Häli.

Liikkumista on perheessä rajoitettu ja lähellä asuvat isovanhemmat ovat nyt ikänsä vuoksi poissa arjesta. Koulutyöhön ei voi suhtautua kevyesti, sillä kokeita on tulossa.

– Näin olen ymmärtänyt, että kotikokeita olisi jo tällä viikolla tiedossa, sanoo äiti-Aino.

– Meillä on koe heti huhtikuun alussa. Siihen pitää jo valmistautua, sanoo Iisa.

Perheessä huoli koronasta on jätetty vanhempien päänvaivaksi.

– Kyllähän se mietityttää, kun omat läheiset kuuluvat ikänsä puolesta riskiryhmään. Ja toisaalta, vielä ei tiedetä miten tämä epidemia tulee käyttäytymään, sanoo Aino Häli.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa