Ruotsalaistutkimuksessa huomattiin, että sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on laskenut eniten maan varakkailla seuduilla. Kehitys on samanlainen Suomessa, vaikka yleisesti ottaen meillä, niin kuin Ruotsissakin, sydän- ja verisuonitauteihin kuollaan entistä harvemmin.
Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kehittymistä vuodet 1988–2012, kaikkiaan 24 vuoden ajan.
Katso jutun alussa olevalta videolta, miten aivoinfarktin riski vähenee.
Tutkimuksen perusteella ruotsalaiset kuolevat entistä harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin, mutta suotuisa kehitys ei näy yhtä lailla kaikissa yhteiskuntaluokissa. Riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin oli koko seurannan ajan tasaisesti suurempi köyhemmillä asuinseuduilla verrattuna varakkaisiin ja niin sanottuihin hyviin asuinalueisiin.
Vuosien varrella varakkaiden ja hyvinvoivien kuolleisuus myös pieneni tasaisesti enemmän kuin köyhempien seutujen asukkaiden.
Lue myös: Miltä sydänkohtaus tuntuu?
Tulokset osoittavat, etteivät sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa tapahtuneet parannukset ole hyödyttäneet ja tavoittaneet yhtä tasapuolisesti koko väestöä. Tämä suurentaa väestön sisäisiä terveyseroja.
Suuntaus sama Suomessa
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa on tapahtunut samanlainen kehitys myös Suomessa. Sydäntautikuolleisuus on laskenut merkittävästi, mutta köyhimpään viidennekseen kuuluvat miehet kuolevat silti noin 12 vuotta nuorempina ja naiset seitsemän vuotta nuorempina kuin varakkaimmat.
Erot johtuvat elintavoista, mutta myös laajemmin elinoloista, koulutuksesta, työoloista ja monista muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista seikoista. On myös näyttöä siitä, että varakkaat suomalaiset pääsevät sepelvaltimotaudin takia paremmin hoitoon kuin köyhät.
Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.