Oikeusvaltiokysymyksissä profiloitunut Petri Sarvamaa uskoo, että EU:lla riittää Unkarin kanssa ongelmia myös tulevina vuosina.
Petri Sarvamaa (kok.) nousi Euroopan parlamenttiin vuonna 2012 varasijalta, kun Ville Itälä siirtyi mepin paikalta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.
Siitä lähtien Sarvamaa toimi europarlamentaarikkona, kunnes tämän kuun alussa aloitti itse Suomen edustajana tilintarkastustuomioistuimessa Luxemburgissa.
Tuomioistuimessa on yksi jäsen kustakin EU-jäsenmaasta. Se huolehtii EU:n varojen käytön tarkastamisesta.
Sarvamaan mielestä tehtävän tärkeys on korostunut samalla, kun EU:n rahankäyttö on vuosien saatossa kasvanut.
– Kun liikutellaan satoja tai jopa tuhansia miljardeja euroja veronmaksajien rahaa, tai veronmaksajien budjetin kautta takaamaa lainarahaa, on sen valvonta tärkeä homma.
– Pitää katsoa, että sitä käytetään ensinnäkin sääntöjen mukaan ja mielellään vielä niin, että rahalla saadaan jotain aikaiseksi, Sarvamaa sanoo.
Vielä ehtii: löydä ehdokkaasi MTV:n vaalikoneesta täältä!
Yksi vaikutusvaltaisimmista
Sarvamaa on viime vuosina noussut usein esiin, kun vaikutusvaltaisimpia meppejä on listattu eri perustein.
Hänen kädenjälkensä näkyy varsinkin päättyvän vaalikauden aikana säädetyssä oikeusvaltiomekanismissa. Sen avulla EU-tukia sidotaan oikeusvaltionperiaatteen noudattamiseen.
Jos Sarvamaa olisi ollut ehdolla uudelle kaudella EU-parlamenttiin, mahdollisuudet vielä isompiin saappaisiin olisivat olleet hyvät – joko parlamentissa tai komissiossa. Suomen komissaarista päättää vaalien jälkeen puoluetoveri, pääministeri Petteri Orpo.
Eikö olisi vielä kannattanut takoa politiikassa, kun rauta on kuumaa?
– En kiistä sitä, ettenkö raapisi kuin koira tuonne vaalikentille. Olisi ollut ihan mahtavaa lähteä ehdolle, ja nyt jos koskaan tekemään kova tulos. Mutta eivät nämä asiat aina katso sitä, mitä itse haluaa.
– Kun isänmaa kutsuu, silloin vastataan kyllä.
Sarvamaa sanoo, että ei ole sulkenut pois mahdollista paluuta mepiksi.
Koska tuomioistuimessa pesti kestää kuusi vuotta, olisivat seuraavat mahdolliset eurovaalit vasta vuonna 2034, jos tehtävää ei jätä kesken. Tuolloin Sarvamaa olisi 73-vuotias.
Yhteentörmäyksiä Unkarin kanssa
Sarvamaan työ parlamentissa on noussut usein otsikoihin kahnauksissa Unkarin kanssa.
Maan pääministerin Viktor Orbánin puolue Fidesz kuului pitkään kokoomuksen kanssa samaan keskustaoikeistolaiseen Euroopan kansanpuolueeseen (EPP) ja sen ryhmään EU-parlamentissa.
– Noin seitsemän vuotta sitten Fideszin touhu alkoi muuttumaan yhä vastenmielisemmäksi. Silloin oltiin vielä aika pienessä vähemmistössä EPP:ssä me, jotka ajoimme sen suhteen tiukkaa linjaa.
Lopulta EPP:n enemmistö sai tarpeekseen Fideszistä ja sen jäsenyys jäädytettiin vuonna 2019.
Fidesz on sittemmin itse eronnut EPP:stä ja mepit jättivät parlamenttiryhmän vuonna 2021.
Unkari on EU:n neuvostossa asettunut vastustamaan lukuisia tärkeitä Ukraina-päätöksiä. Maan johto on vaalinut läheisiä välejä Venäjään.
Kriitikoiden mukaan Orbán johtaa Unkaria epädemokraattisesti ja on murentanut pohjaa maan oikeusvaltiolta. Oikeusvaltiomekanismin ansiosta siltä on jäädytetty EU-tukia.
Petri Sarvamaa EU-parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa.
Sarvamaa uskoo, että Unkari tulee myös jatkossa olemaan Euroopan unionille ongelma monessa kysymyksessä. Hän pitää mahdollisena, että sitä vastaan joudutaan vielä jossakin tapauksessa ottamaan käyttöön jäsenmaan äänioikeuden viemiseen tähtäävä menettely.
– Fidesz on rakentanut koko valtansa sen ympärille, että he ovat Unkarin kansan ainoa puolustaja ja Bryssel eksistentiaalinen uhka. Ei tuollaisesta narratiivista yhtäkkiä peruuteta.
Sarvamaa on ilmeisen tyytyväinen oikeusvaltiomekanismiin, jossa hän toimi parlamentin pääneuvottelijana.
– En sitä tietenkään yksin tehnyt. Aina tarvitaan muita puolueita, kompromisseja ja neuvotteluja. Mutta oli hienoa olla tekemässä sitä. Se on ainoa konkreettinen työkalu, mitä tällä hetkellä on käytössä, että tässä hommassa yritetään pitää joku roti.
"Ei voi jäädä seinäruusuksi"
Ennen uraansa Euroopan parlamentissa Petri Sarvamaa tuli tunnetuksi Ylen tv-toimittajana. Hän kuvailee vaihdosta toimittajan työstä poliitikoksi "valtavaksi elämänmuutokseksi". Piti niin sanotusti luoda nahkansa uudelleen.
Taustasta kansainvälisissä tehtävissä ja ympäristöissä on ollut hyötyä.
– Verkostoituminen on tässä hommassa kaikkein tärkeintä. Ei voi jäädä seinäruusuksi, vaan on mentävä keskellä lattiaa ja oltava kaikkien kanssa hyvissä väleissä.
Euroopan parlamenttia hän kuvailee työympäristönä dynaamiseksi ja äärettömän kiinnostavaksi. Monikansallisuus näkyy työssä koko ajan.
– Pitää olla laaja ymmärrys siitä, mistä muut mepit tulevat. Mitään ei pysty yksin tekemään, joten pitää pystyä luomaan kontakteja hyvin erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa.
Toimittajataustainen tuore meppi poseerasi tv-kameran kanssa vuonna 2012.