Suomen lainsäädäntöä muutetaan vastaamaan uusia uhkakuvia. Tarkastelussa on ainakin valmiuslaki ja mahdollisesti myös rajavartiolaki.
Hallitus on jo aloittanut selvitystyön kriisiolosuhteita varten luodun valmiuslain muuttamista varten.
Rajavartiolaitos toivoo, että Kreikan ja Turkin välisen rajan siirtolaisongelma saisi aikaan myös rajavartiolain tarkastelua.
– Kun Kreikan ja Turkin rajalla käynnissä oleva kriisi saadaan käytyä läpi ja tilanne vähän rauhoittuu on aika käydä läpi myös oma lainsäädäntömme ja ottaa taas vähän tällainen opiksi ottaminen näistä tapahtumista ja varautua, sanoo yksikön päällikkö everstiluutnantti Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitokselta.
Rajavartiolaitos haluaa varmistaa, että sillä on myös poikkeustilanteissa tarpeeksi työkaluja hoitaa työnsä.
– Tässä meidän kannaltamme keskeistä on se, että meillä on henkilöstöresurssit ja kalusto vastata tilanteisiin, Pitkäniitty kertoo.
Rajavartiolaki mahdollistaa jo nyt raja-asemien väliaikaisen sulkemisen, jos valtion johto katsoo yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden olevan uhattuna.
– Äärimmilleen vietynä voidaan valtioneuvoksen päätöksellä jopa sulkea rajanylityspaikkoja. Ja tällä tavalla hallita tilannetta. Tämä tehdään käyttämällä laajempaa kokonaisharkintaa siitä, mikä toimenpiteen vaikutus on Suomelle kokonaisuutena esimerkiksi kansantaloudellisesti, Pitkäniitty selvittää.
Suomen ei ole koskaan vielä tarvinnut sulkea rajanylityspaikkoja, mutta tämä keino on lainsäädännöllä haluttu mahdollistaa.
– On myös harjoiteltu tilanteita, joissa esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuus voisi laukaista tällaisia laajoja ihmisjoujkkojen tulemisia Suomenkin suuntaan, Pitkäniitty kertoo.
Valmiuslaki vastaisi esimerkiksi hybridiuhkiin
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) korostaa, että valmiuslain muutoksia tehdään lähtökohtaisesti hybridi- ja kyberuhkiin varautumista silmällä pitäen.
Korona-virus tai siirtolaiskriisi eivät ole Henrikssonin mukaan lakihankkeen taustalla.
– Valmiuslaki tarvitaan, kun maa on todellisessa kriisissä, esimerkiksi sotilaallisen hyökkäyksen kohteena. Nyt selvitetään, onko olemassa hybridi- tai kyberhyökkäyksiä, jotka voivat olla niin laajakantoisia, että niitä pitäisi saada valmiuslakiin mukaan, Henriksson toteaa.
Valmiuslain poikkeustilanteet kattavat nykyisin lähinnä sotilaallisen hyökkäyksen ja suuronnettomuuksien kaltaisia tilanteita.
Valmiuslain mahdollisia muutoksia aiotaan tehdä parlamentaarisesti eli myös oppositiopuolueita kuullen.
– Valmiuslain uudistaminen tarvitsee ainakin kaksi eduskuntaa, koska se pitää säätää perustuslain säätämässä järjestyksessä. Tähän tarvitaan laaja parlamentaarinen tuki, Henriksson sanoo.
Oikeusministerin mukaan valmiuslain mahdollisia muutoksia ei aiota säätää kiireellisinä eli nyt istuvan eduskunnan aikana. Perustuslaki edellyttää, että vasta seuraava eduskunta voi lakimuutoksen lopullisesti hyväksyä. Näin mahdolliset muutokset vievät vuosia.
Henriksson painottaa myös sitä, ettei muutoksia selvitetä minkään akuutin ongelman takia.
– Nyt pitää ottaa ihan rauhallisesti. Suomessa on hyvä lainsäädäntö, jonka pohjalta voidaan toimia esimerkiksi korona-viruksen osalta, hän sanoo.
Korona-tilanteeseen sovelletaan tässä vaiheessa tartuntatautilakia.