Kristiinan voimalaitoksen viimeinen 133 metriä korkea kattila purettiin – tältä näyttää hallittu räjäytys

2:05img
Katso videolta, miltä näyttää 133 metriä korkean öljykattilarakennuksen räjäytystyöt. Video: Ykkösräjäytys Oy.
Julkaistu 17.08.2021 20:06
Toimittajan kuva

Jonna Hellgren

jonna.hellgren@mtv.fi

Kristiinankaupungin voimalaitoksen öljykattilarakennus räjäytettiin eilen maanantaina. Tapahtumat ikuistettiin videolle.

PVO-Lämpövoima Oy:n toimitusjohtaja Jari Grönvall kertoo Pohjolan Voiman tiedotteessa, että räjäytystyöt sujuivat ongelmitta.

– Kattilarakennus kaatui suunnitellusti merenlahden ja kattilahuoneen paikan väliin entiselle voimalaitoksen etupihalle. Turvallisuussyistä purkutyömaan alue ja läheinen vesialue oli räjäytyksen ajaksi yhteistyössä viranomaisten kanssa kokonaan suljettu.

Kivihiiltä ja öljyä polttaneista lauhdevoimaloista luopuminen on ollut yritykselle merkittävä askel kohti hiilidioksidineutraalia energiantuotantoa.

Öljykattilarakennuksen kaadosta vastasivat Lotus Demolition Oy ja Ykkösräjäytys Oy. Jälkimmäinen yritys taltioi videoksi, miltä näyttää, kun yli sata metriä korkea rakennus räjäytetään.

Ensimmäinen laatuaan Suomessa

Aivan tavallinen räjäytyskohde ei Kristiinan voimalaitos ollut.

– Poikkeuksellista kohteessa oli se, että kohde 3D mallinnettiin ja luhistuminen simuloitiin ennen varsinaista luhistamista. Siinä mielessä se on ensimmäinen projekti laatuaan Suomessa, kertoo Ykkösräjäytys Oy:n toimitusjohtaja Martin Pihlflyckt.

Räjäytettävä öljykattilarakennus oli materiaaliltaan terästä ja räjähteinä käytettiin muoviräjähteitä.

– Muoviräjähteet eroavat merkittävästi ominaisuuksiltaan esimerkiksi tavallisista louhintaräjähteistä. Lisäksi käytämme aina elektronisia nalleja, jotka ovat tarkasti ohjelmoitavissa.

Ihan yksinkertaista rakennuksen räjäyttäminen ei ole, vaan matkalle mahtuu monia erilaisia työvaiheita, kuten niin kutsuttuja esiheikennyksiä.

– Rakenteen geometrian takia on tehtävä esiheikennyksiä panosten asentamista varten. Näitä tutkittiin 3D mallin avulla ja useita eri vaihtoehtoja tarkasteltiin lujuuslaskelmien avulla, jotta voimme osoittaa tieteellisin perustein toimintamme olevan turvallista.

Pihlflyckt itse myös suunnittelee purkuräjäytykset ja toimii räjäytystyön johtajana.

Vallitseva sää vaikuttaa työhön

Huomioon tulee tietysti ottaa myös vallitseva sää.  Esimerkiksi myrskytuuli saattaisi aiheuttaa sen, että aikatauluja tulisi siirtää.

– Toki lujuuslaskelmissa käytetään moninkertaisia varmuuskertoimia. Lopuksi vielä simuloimme rakennuksen luhistumisen.

Kun toimitusjohtajalta kysyy, mikä hänen työssään on kaikkein parasta, vastausta ei tarvitse pitkään miettiä.

– Parasta on se, että olemme kotimainen pienyritys, joka pystyy tarjoamaan hyödyllisen palvelun energiayhtiöille, purkuyrityksille, terästehtaille ja muille. Oman työn jäljen näkee hyvin ja on aina iloinen olo, kun projekti onnistuu turvallisesti ja aikataulussa.

Tuoreimmat aiheesta

Räjähdykset