Kadonnut lokitiedosto ja eroja räjäytyssuunnitelmissa – näin Laakson sairaalan työmaaonnettomuus tapahtui

Aluehallintoviraston raportti Laakson sairaalan työmaan elokuisesta räjäytysonnettomuudesta paljastaa uusia yksityiskohtia tapahtuneesta.

Kahden työntekijän loukkaantumiseen johtanut onnettomuus olisi ollut avin mukaan estettävissä.

"Hallitsematon kivien sinkoilu” aiheutti myös työmaan ulkopuolisille hengen ja terveyden menettämisen vaaran.

Jo onnettomuuspäivänä kerrottiin, kuinka lohkareita sinkoutui työmaan ulkopuolelle aiheuttaen materiaalivahinkoja esimerkiksi kaduille pysäköidyille autoille. 

Kukaan työmaan ulkopuolinen ei kuitenkaan loukkaantunut onnettomuudessa.

Lohkareita lensi pisimmillään 300 metriä työmaan ulkopuolelle, ja niiden koko oli avin raportin mukaan suurimmillaan noin 50-60 senttiä.

Onnettomuus johtui avin tarkastajan näkemyksen mukaan piikkausvasaran iskettyä räjähtämättömään panokseen, kuten aiemminkin julkisuudessa arveltiin.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) kertoo MTV Uutisille, että tapauksen tutkinta on edelleen kesken.

Tapaus on Helsingin poliisilla edelleen esiselvityksessä, eli esitutkintaa ei ole vielä päätetty aloittaa. 

Lue myös: Tällaisia vaaratilanteita Laakson työmaalla on aiemmin tapahtunut

"Joitakin" korvausvaatimuksia

Laakson yhteissairaalan allianssin projektipäällikkö  vastasi MTV:lle viestinnän kautta sähköpostitse, että he ovat saaneet "joitakin" korvaushakemuksia liittyen onnettomuuteen.

Heillä ei kuitenkaan ole kertoman mukaan yksityiskohtaisia tietoja korvaushakemusten sisällöistä, kuten summista.

Kiviä keskivartaloon

Onnettomuuspäivänä työmaalla oli käynnissä kivien irrotus kallioseinämästä kaivinkoneen iskuvasaralla, ja vasara osui kallion jääneeseen räjähtämättömään panokseen.

Kiviä lensi kivien irrotusta tehneen kaivinkoneen tuulilasin läpi räjähdyksen voimasta ja ne osuivat kaivinkoneen kuljettajaan.

Kaivinkoneen hytin kerrotaan olleen noin neljän metrin päässä räjähdyspaikasta.

Kauempana räjähdyspaikasta ollut raudoittaja sai kiven tai kiviä keskivartaloonsa, avin raportissa kerrotaan.

Päivitetyssä suunnitelmassa eri tiedot kuin alkuperäisessä

Alkuperäinen ja päivitetty räjäytyssuunnitelma eroavat toisistaan. 

Alueella oli tehty räjäytyksiä toukokuussa, jolloin alkuperäinen räjäytyssuunnitelma oli tehty.

Suunnitelmaa oli päivitetty elokuisen onnettomuuden jälkeen, 12.elokuuta.

Alkuperäisessä, toukokuussa tehdyssä suunnitelmassa, on päivitetystä versiosta poiketen kohta “epäily lähtemättömistä” panoksista “kyllä ja ei” -vaihtoehdoilla. Kyseistä kohtaa ei oltu täytetty.

Alkuperäisen toukokuisen räjäytyssuunnitelmassa eroaa myös räjäytysnallien syttymisaika.

Päivitetyssä, onnettomuuden jälkeen tehdyssä suunnitelmassa,  lukee nallien syttymisajan olleen tuplasti sen, mitä alkuperäisessä toukokuisessa suunnitelmassa.

Syttymisaikaa on muutettu 5 millisekunnista 10 millisekuntiin.

Kadonnut lokikirja

Räjäytystyön johtajan mukaan panokset ovat voineet jäädä räjähtämättä kahdesta syystä. Joko viereisen reiän räjähdys on katkaissut palon tai nallissa on ollut tekninen vika.

Raportissa todetaan, että mikäli syy on ensin mainittu, on syytä epäillä että nallit on sytytetty virheellisessä järjestyksessä.

– Tapahtuma on sitä todennäköisempi, mitä pitempi on vierekkäisten reikien syttymisaika, avin raportissa lukee.

Räjäytyksessä käytettyjen diginallien lokitiedostosta voisi vahvistaa sytytyshetken sekä laukaisukäskyn kulkemisen. Raportin mukaan lokitiedosto on selvitysten mukaan kadonnut eikä täten voida arvioida nallien toimintaa.

“Olisi ollut vältettävissä”

Avin raportin mukaan päätoteuttaja, eli Laakson sairaalan yhteisallianssi ja SRV Rakennus ovat omalta osaltaan huolehtineet siitä, että räjäytystyön turvallisuus- ja kenttäkohtaiset räjäytyssuunnitelmat on tehty.

Ulkolouhintatöitä työmaalla onnettomuuden aikana tehnyt Destia oy oli avin raportin mukaan laatinut turvallisuussuunnitelman “alalla vakiintuneella tavalla”.

Onnettomuus olisi ollut avin mukaan vältettävissä varmistamalla, että kentän kaikki panokset ovat räjähtäneet esimerkiksi koirien avulla tai jos räjähdyspaikan rähjätämättömät panokset olisi poistettu.

Onnettomuudelta olisi voitu myös välttyä, jos työmaalla olisi käytetty varmuusräjähdettä dynaamiittipitoisen räjähteen sijasta.

Aluehallintovirasto teki työsuojelutarkastuksen rakennustyömaalle muutama päivä onnettomuuden jälkeen. Tarkasturaportti valmistui syyskuun lopussa. 

Työmaan räjäytystyöt ovat päässeet sittemmin jatkumaan.

Lue myös: Otkes aloittaa tutkinnan Laakson yhteissairaalan rakennustyömaan räjähdyksestä

Kiviryöppy päin autoja – Laakson sairaalan aiempikin räjäytysvaaratilanne tallentui videolle

Koirat löysivät Laakson sairaalan rakennustyömaalta kaksi räjähtämätöntä panosta

Laakson räjähdys: Yhteistyö Destian kanssa päättyy