Kristiinankaupungissa kaadettiin tänään Suomen korkein savupiippu, peräti 153-metrinen maamerkki, joka on hallinnut kaupunkikuvaa 1970-luvun alusta lähtien.
Piipunkaatajaisilla haluttiin osoittaa, että energia-alalla otetaan ilmastonmuutos tosissaan: kivihiilellä ja öljyllä toiminut lauhdevoimala saa väistyä uusien energiaratkaisujen tieltä.
Mutta miten piippu kaadetaan ilman että se hajoaa ympäriinsä? ”Purku-guruksi” tiedotustilaisuudessa kehuttu Petri Kuusisto on purkutoimista vastaavan Delete Demolitionin projektijohtaja. Hän kertoo, että koulukuntia on kaksi.
– Toinen koulukunta lähtee siitä, että piipun juuri vasaroidaan koneellisesti rikki eli tehdään lovi siihen ja sitten piippu kaadetaan niin kuin puu, selvittää mies.
Kansankielellä puhutaan ”piikkaamisesta”. Toinen koulukunta suosii räjäyttämistä.
– Lopputulos on sama, toinen vain tehdään räjäyttämällä ja toinen koneellisesti, kuvailee Kuusisto.
Räjäyttäminen turvallisempaa?
Kuusisto itse on piikkauksen eli ei-räjäyttämisen kannattaja.
– Olen kaatanut sillä systeemillä kymmenkunta piippua. Siinä on mukana tiilipiippuja, rautapiippuja, betonipiippuja, joista korkein on ollut 120metrinen, kertoo Kuusisto.
Lue tausta: Video: Näin kaadettiin Suomen korkein savupiippu!
Nyt yhtiössä valittiin räjäyttäminen turvallisuussyistä. Tällöin kukaan ei jäänyt piipun juurelle hommiin. Operaatio oli nopea: piippuun oli asennettu räjähteitä nelisenkymmentä kiloa 380 eri kohtaan.
Kaikki kävi äkkiä, muutamassa minuutissa savukin oli hälvennyt. Kuusisto seurasi tapahtumaa, mutta vähän jäi kaihertamaan.
– Nyt jäi tuo 120metrinen korkeimmaksi minun osaltani. Mutta meidän organisaatiomme halusi turvallistaa tapahtuman, ettei siellä kukaan ole alla. Ehkä minulle on käyttöä vielä tulevaisuudessa, vitsaili mies.
Konsernijohtaja Ilkka Tykkyläiselle päivä oli historiallinen. Yhtiö luopuu näkyvästi ja vakavasti fossiilisten polttoaineiden käytöstä – itse asiassa jo nyt yhtiön sähköntuotannosta 95 prosenttia on hiilidioksidineutraalia.
– Tämäkin voimala on ollut käyttämättä jo viitisen vuotta. Jatkossa ydinvoiman, tuulivoiman, vesivoiman ja puuperäisten polttoaineiden osuus kasvaa. Tavoitteemme on, että vuonna 2025 peräti 99 prosenttia tuotannosta on hiilineutraalia, sanoo Tykkyläinen.