Kelan rooli vahvistunee sote-uudistuksen myötä, sillä Kelasta kaavaillaan tietokeskusta, kertoo Keskisuomalainen. Kelan ict- eli informaatio- ja viestintäteknologian keskus sijaitsee Jyväskylässä.
– Kelalla on jo nyt erittäin merkittävä rooli soten ict-palveluiden tuottajana ja jatkossa tämä asema vahvistuu edelleen. Kelasta on tulossa tietokeskus, kertoo kehittämispäällikkö Maritta Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä Keskisuomalaiselle.
Tulevaisuudessa Kela olisi tietokeskus, jonka palvelut eivät näy välttämättä käyttäjille. Näiden palvelujen tuottamisen voisi Korhosen mukaan jättää pienille kotimaisille yrityksille.
– Soten ict-palveluiden tuottamisen tulisi jatkossa perustua toimijoiden verkostoon. Nämä toimijat voisivat hyödyntää esimerkiksi Kelan tietovarantoja, Korhonen sanoo.
Kotimaisilta yrityksiltä löytyy jo sote-ict:ssä tarvittavaa osaamista.
– Tavoitteena on saada terveydenhuoltoon parempia käyttöliittymiä. Esimerkiksi Nokian peruilta ja muutenkin Suomessa on pieniä innovatiivisia firmoja, joilla on hyvät valmiudet niiden luomiseen.
Kela vastaa jo nykyisellään soten merkittävistä yhteiskäyttöisistä tietovarannoista eli Kanta-palveluista, joita aiotaan vahvistaa entisestään tulevaisuudessa.
Kanta-palvelut ovat tulleet kansalaisten, terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön vaiheittain vuosina 2010–2016. Palveluun kootaan muun muassa potilastiedot ja sähköiset reseptit.
Jopa 25 prosenttia säästöistä digitalisaatiolla
Uudistuksen odotetaan tuovan vuosittain jopa kolmen miljardin euron säästöt. Suuri osa tästä on saavutettavissa nimenomaan ict-palveluja kehittämällä.
– Rohkeimpien arvioiden mukaan jopa 25 prosenttia koko sotesäästöstä voidaan saavuttaa digitalisaatiolla: sillä, että prosesseja saadaan digitalisoitua, toimintoja yhtenäistettyä ja asiakas kokonaisprosessin keskipisteeksi, Korhonen kertoo.
Uusien soteratkaisujen olisi määrä olla käytössä jo vuonna 2019. Korhosen mukaan tämä ei kuitenkaan ole ict-palveluissa kaikilta osin mahdollista.
– Realismia on, että meillä tulee olemaan käytössä siirtymäaikoja myös vuodesta 2019 eteenpäin. On punnittava, mikä on välttämätöntä rakentaa ennen siirtymää ja mitä voidaan rakentaa sitten vielä sen jälkeen, Korhonen summaa.
1:52
