Kuinka vastuullista on Fazerin suklaa? Näin suomalaisille tutut brändit pärjäsivät vertailussa

Suomalaisbrändi Fazer paransi pisteitään selvityksessä erityisesti metsäpeitteisen ja peltometsäviljelyn suhteen, mutta suklaan jäljitettävyydessä ja läpinäkyvyydessä pisteet heikentyivät. 

Fazer sijoittui sijalle 17, kun yhteensä toimijoita oli kyselyssä 38. Viime vuonna Fazer oli sijalla 22.

– Yleisesti ottaen yritys on menossa hyvään suuntaan mutta vielä on parannettavaa, kommentoi WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Viidettä kertaa toteutetun selvityksen takana on 36 yliopistoa ja järjestöä, mukaan lukien WWF. 

Yritysten toimintaa tarkasteltiin kuuden kategorian avulla, jotka olivat jäljitettävyys ja läpinäkyvyys, elämiseen riittävä toimeentulo, lapsi- ja pakkotyövoima, metsäkato ja ilmasto, metsäpeitteinen viljely ja kemikaalien käyttö.

Parhaiten kansainvälisesti menestyivät hollantilaiset Tony’s Chocolonely ja Original Beans.

Lue myös: Selvitys moittii suklaabrändejä: "Lupaukset eivät merkitse mitään, jos viljelmiä ei valvota

S-ryhmä ja Kesko eivät vastanneet

Suomessa Panda-suklaabrändi on osa Orkla-konsernia. Konsernin tulos huononi viime vuodesta, nyt yritys on sijalla 33.

Jälleenmyyjien tilastoja tarkastellessa Coop oli sijalla 1 ja Lidl oli sijalla 2. Suklaapisteytyksen Coop-tuotteet koskevat Coop Sveitsiä.

Sekä Lidl että Coop paransivat tulostaan viime vuodesta. 

WWF:n Kaukonen toteaa, että suomalaisista jälleenmyyjistä myös S-Ryhmä ja Kesko on kutsuttu kahtena vuotena mukaan pisteytykseen, mutta ne eivät ole osallistuneet vedoten tiedonpuutteeseen.

– Pitäisimme tärkeänä, että kaikki suomalaiset yritykset, jälleenmyyjät sekä päivittäistavaraketjut olisivat avoimia tavoitteistaan ja toimistaan metsäkadon kitkemisen suhteen arvoketjuistaan. Tällaiset pisteytykset ovat hyvä tapa osoittaa avoimuus ja kannustamme kaikkia mukaan, WWF:n Kaukonen toteaa.

Metsäkatoasetus pian voimaan

Pisteytykseen vastanneista yrityksistä lähes kaikki kertovat olevansa sitoutuneita metsäkadon torjumiseen, mutta silti 37 prosenttia viljelmistä, joilta ne hankkivat kaakaota, on edelleen vailla minkäänlaista monitorointia.

Kaukonen pitää lupauksia turhina, jos viljelmiä ei valvota. Jos suklaa-ala ei sitoudu globaalilla tasolla metsäkadon lopettamiseen, riskinä on, että myös tähän asti säilyneet luonnonmetsät kaatuvat kaakaon tieltä.

WWF muistuttaa, että useita yrityksiä velvoittaa EU:n uusi metsäkatoasetus, joka kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella vuoden 2025 alusta lähtien.

Kaukonen kertoo, että jo tämän vuoden pisteytyksessä on nähtävissä edistystä, mutta hän odottaa ensi vuonna pisteytyksen parantuvan monen kohdalla.

Suklaan hinta voi nousta

Kaakaon tuotantoon liittyy myös epäkohtia esimerkiksi lapsityövoimaan ja viljelijöiden köyhyyteen liittyen.

– Vain kuusi yritystä 63:sta ilmoitti maksavansa viljelijöille elämiseen riittävän ansion viitehinnan ja vain vähän yli puolessa kaakaon arvoketjuista on käytössä lapsityötä ehkäiseviä ohjelmia. Tämä on valtava epäkohta suklaabisneksessä, Kaukonen sanoo.

Kaukosen mukaan nyt on tärkeää huomioida, miten yritykset toteuttavat siirtymän metsäkatovapaaseen tuotantoon.

Yritysten pitää tukea pienviljelijöitä tässä muutoksessa, sillä pahimmassa tapauksessa yritykset siirtyvät ostamaan kaakaonsa isommilta viljelmiltä. Tämä taas saattaa Kaukosen mukaan johtaa saatavuusongelmiin Euroopassa, mikäli viljelijät eivät kykene tuottamaan riittäviä määriä kaakaota.

WWF:n Kaukonen huomauttaa, että  kun yritykset alkavat toimia metsäkadon kitkemiseksi ja viljelijöiden riittävän toimeentulon takaamiseksi, tulee myös suklaan hinta todennäköisesti nousemaan.

Lisätty tieto 21.3. kello 16.25, että Coopin osalta selvityksen tuotteet koskevat Coop Sveitsiä.

Lue myös: Miksi närästää? Näissä elintavoissa ja ruoissa voi piillä syy närästykseen

Tiesitkö? Näin paljon suklaa sisältää kofeiinia