Suomi vahvistaa valmiuttaan sotaan Venäjän uhkan vuoksi, kirjoittaa brittilehti Financial Times (FT).
Suomi on onnistuneesti testannut kykyään pyörittää sotataloutta ja on alkanut varastoida sotilastarvikkeita rajojensa ulkopuolelle, FT kirjoittaa.
– Suunnittelemme varastoivamme varusteita muihin maihin. Varastojen levittäminen on huoltoturvallisuustekijä, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen sanoo FT:lle.
– Osittain olemme sen jo aloittaneet. Aiomme tehdä sitä erityisesti Ruotsin ja Norjan kanssa, mutta myös kauempana sijaitsevien maiden kanssa, Heiskanen jatkaa.
Ulkomaille sijoitetaan varusteita, ammuksia ja ehkä myös varaosia, Heiskanen listaa.
Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Heiskanen on FT:n mukaan äskettäin käynyt läpi yli tuhat sopimusta yksityisten yritysten kanssa, jotka valmistavat tarvikkeita tai tarjoavat palveluita sotaa varten.
– Meidän täytyy valmistautua pitkäaikaiseen kriisiin. Testaamme strategisten yhteistyökumppaneidemme suunnitelmia ja valmiutta, Heiskanen sanoi FT:lle.
Kyse on esimerkiksi siitä, että tekstiilialan yritys voitaisiin käskeä valmistamaan luotiliivejä tai muita suojaavia varusteita.
"Venäjä kunnioittaa voimaa"
Financial Timesin mukaan Suomella on vähintään kuuden kuukauden tarpeisiin polttoaineita ja viljaa. Liki joka kolmas suomalainen kuuluu reserviin.
– Venäjä kunnioittaa voimaa. Voima koostuu tahdosta ja kyvystä. Tahtoa meillä on. Ihmisten tahto puolustaa maataan on kenties maailman korkein, Heiskanen sanoo.
– Kyvyt eli materiaali on uskottavalla tasolla. Kestää vuosia rakentaa tämä kapasiteetti. Sitä ei voi tehdä vuodessa tai kahdessa, hän jatkaa.
Lukuisat Euroopan valtiot ovat alkaneet panostaa armeijoihinsa uudelleen sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Esimerkiksi Saksan armeijan tilaa on kuvailtu raporteissa heikoksi.
"Suomi ei laskenut suojaansa"
Financial Timesin mukaan Suomi tunnetaan korkeasta valmistautuneisuustasostaan, joka on "ehkä vertaansa vailla länsimaissa".
Lehden haastatteleman kokeneen diplomaatin mukaan Suomi on "kultastandardi".
– He eivät laskeneet suojaansa 1990- ja 2000-luvuilla, ja nyt suurin osa meistä voi vain ihailla sitä, mitä heillä on. Heidän kykynsä mobilisoida ihmiset ja liike-elämä kriisissä on aidosti vaikuttava, hän kertoi.
Myös Ukraina on joutunut nojaamaan hyvin vahvasti Yhdysvaltojen aseapuun, joskin esimerkiksi Suomi on lähettänyt useita sotilastarvikepaketteja Ukrainalle. EU ei kyennyt täyttämään lupaustaan toimittaa maaliskuuhun mennessä miljoonaa tykinammusta Ukrainalle.
Venäjä on siirtynyt hyökkäyssotansa aikana yhä enemmän sotatalouden suuntaan. Venäjän arvioidaan pystyvän valmistamaan neljä miljoonaa tykinammusta vuodessa, mikä on enemmän kuin koko Länsi-Eurooppa valmistaa samassa ajassa.
Vaikka Suomikin on lisännyt ammustuotantoaan, ei tehtaissa vielä paiskita töitä ympäri vuorokauden, kenraaliluutnantti Heiskanen sanoo.
9:35
Suomelle vuosi täyteen Nato-jäsenenä: Tuleeko sotilasliiton hajoamiseen varautua?