Tänä kesänä sinileväriski on Suomenlahdella itäosaa lukuunottamatta huomattava. Pääosassa Saaristomerta, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja Selkämeren eteläosassa riski on kohtalainen. Näin ennakoi Suomen ympäristökeskus tänään julkistetussa leväennusteessaan.
Helsingissä Munkkiniemen uimarannalla ei vielä näy sinilevää, mutta muutaman viikon päästää levää voi jo olla.
– Sanoisin, että juhannuksen tienoilla voi jo olla, jos lämpimät säät jatkuvat, mutta nyt onneksi – tai epäonneksi – näyttäisi, että sää viilenee, sanoo johtava tutkija Harri Kuosa Suomen ympäristökeskuksesta.
Oranssilla merkityllä alueella sinileväriski on huomattava ja keltaisilla alueilla kohtalainen.
Selkämeren fosforitaso on noussut
Tänään julkistetun leväennusteen mukaan Suomenlahdella on itäosia lukuunottamatta huomattava leväriski. Itämeren pääaltaan pohjoisosissa, suuressa osassa Saaristomerta ja Selkämeren eteläosassa riski on kohtalainen. Selkämeren leväkukinnot ovat viime vuosina laajentuneet entistä pohjoisemmaksi.
– Selkämeren fosforitaso on noussut aika paljonkin, 2000-luvulla ehkä kaksinkertaiseksi. Se johtuu ehkä siitä, että Selkämeren ja pohjoisen Itämeren tai Itämeren pääaltaan virtausolot ovat muuttuneet. Pohjoiselta Itämereltä on ehkä tullut enemmän suolaista vettä Pohjanlahteen ja sen mukana ravinteita. Nyt pitää edelleen tutkia, onko tämä pysyvä ilmiö ja voimistuuko se, pohtii Kuosa.
Aurinkoinen ja lämmin sää pahentaa levätilannetta
Avomerelle ensimmäiset leväkukinnot ilmestyvät yleensä heinäkuun alkupuolella.Lopulta levätilanteen ratkaisee kuitenkin sää. Meressä on ravinteita levien kasvuun enemmän kuin riittävästi.
– Ravinnetilanne Itämeressä on sellainen, että aina on mahdollisuus aika runsaisiinkin leväkukintoihin. Viime kädessä sääolot ratkaisevat. Sinilevät tarvitsevat aurinkoista ja lämmintä säätä, tietää Kuosa.
Helsingissä Munkkiniemen uimarannalla ei vielä ole sinilevää, mutta jos säät pysyvät aurinkoisina ja lämpiminä, levää voi olla jo parin viikon päästä.
Talven ravinnevalumat eivät ehdi vaikuttaa kesän levätilanteeseen
Tänä vuonna lumettoman ja sateisen talven seurauksena joet huuhtoivat ennätysmäärän ravinteita mereen. Ne eivät kuitenkaan vielä ehdi vaikuttaa tämän kesän levätilanteeseen.
– Jos ajatellaan jokiveden kulkua jokisuusta avomerelle, niin se on pitkä prosessi. Ei se suoraan tänä vuonna näy. Ongelma on se, että se lisää koko Itämeren kuormitusta pitkäaikaisesti ja se pahentaa sitten tilannetta tulevina vuosina. Jos tällaiset talvet jatkuvat, se ei ainakaan edistä Itämeren toipumista, ennakoi Kuosa.
Viimeksi vuonna 2018 kesän sääolot suosivat levien kasvua, ja silloin suuria sinilevälauttoja nähtiin niin rannoilla kuin avomerelläkin.