Itä-Suomen yliopiston professori Anne Remeksen mukaan avoin keskustelu tulevaisuudesta on tarpeen heti muistisairauden alussa.
Helsingin Kalastajatorpan neurologipäivillä on tänään nostettu esiin huoli muistisairaiden edunvalvonnasta ja testamentista, joka liian usein vielä jää tekemättä,
Muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy ikääntymisen myötä ja ennen pitkää sairastuneen mahdollisuus päättää asioistaan heikentyy, lopulta täysin.
– Ei ole häpeä keskustella tulevaisuudesta jo sairauden alkuvaiheessa. On tärkeää kuulla sairastuneen oma tahto ja järjestää asiat sen mukaan niin kauan, kuin hän pystyy asioistaan päättämään. Avoin keskustelu yleisistä linjoista, edunvalvojasta ja esimerkiksi testamentista ovat tarpeen, kannustaa professori Remes.
Muistisairaan oikeudet turvataan
Remeksen mukaan edunvalvontaa ja testamenttia varten kannattaa hankkia lääkärinlausunto mieluiten potilaan tuntevalta ja häntä hoitavalta lääkäriltä.
– Lääkärinlausunnon tekeminen voi vaatia aikaa useamman vastaanottokäynnin. Testamentti tulisi tehdä nopeasti tämän jälkeen muutaman päivän sisällä, selvittää Remes.
Muistisairaudet Suomessa
Suomessa on noin 120 000 keskivaikeasti tai vaikeasti dementoitunutta henkilöä ja lieviä tapauksia on ehkä saman verran.
Muistisairauksien oireet alkavat vähitellen ja etenevät vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.
Dementia on oirekuva, jossa henkilöllä on muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeuksia, jotka heikentävät hänen itsenäistä selviytymistään arjessa.
Aiheuttajana on monia eri sairauksia, joiden oireet vaihtelevat ja jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja oikeustoimikelpoisuuteen eri tavoin.
Näitä sairauksia ovat mm. Alzheimerin tauti, verenkiertoperäinen muistisairaus, otsalohkodementia ja Lewyn kappale -tauti.
Lähde: Neurologipäivät 2015
– Muistisairauden vuoksi henkilön autonomiaa päättää omista asioistaan rajoitetaan vain silloin ja niin paljon, kuin se on välttämätöntä henkilön etujen turvaamiseksi.
Oikeustoimikelpoisuus on sitovan oikeustoimen ehdoton edellytys. Suomen lakien mukaan oikeustoimikelpoisuus alkaa tavallisesti 18-vuotiaana ja päättyy kuolemaan.
Muistisairaudet muuttavat tilannetta ja apuna tarvitaan neurologia.
Ilman elvytyskieltoa sairas voi joutua elämään vuosia letkuissa sairaalassa.
Muistisairaan päätöksentekokyky vaihtelee
Muistisairaan päätöksentekokyky riippuu usein tilanteesta eikä ole joko-tai -asia. Ratkaisevaa on henkilön kyky arvioida päätöksen sisältö, merkitys ja vaikutukset.
Tilanteen monimutkaisuus ratkaisee usein asian, on eri asia onko kyse yksinkertaisesta kaupasta tai monimutkaisista järjestelyistä.
1) Lievässä dementiassa henkilö kykenee usein päättämään esimerkiksi testamentista tai muista taloudellisista suurista linjoista vaikka käytännön raha-asioiden hoito olisikin heikentynyt.
2) Keskivaikeassa dementiassa taloudellisten päätösten ymmärtäminen on usein ja raha-asioiden hoitaminen lähes aina heikentynyt.
3) Vaikeassa dementiassa sairastunut ei enää kykene hoitamaan asioitaan.