Studio55.fi-ohjelmassa maanantaina 31.8. vieraileva muistisairauksiin perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall vastasi katsojien kysymyksiin Alzheimerista. Lue vastaukset!
Periytyykö Alzheimer?
Vastaus: Taipumuksen voi periä, mutta suoraan perinnöllinen sairaus on erittäin harvinainen. Jos suvussa on Alzheimerin tautia, voi omalta kohdaltaan riskiä pienentää hyvillä elämäntavoilla eli välttää ylipainoa, liikkumattomuutta, tupakointia, toistuvia pään vammoja, olla henkisesti ja sosiaalisesti aktiivinen ja hoidattaa mahdollinen kohonnut verenpaine tai kohonnut kolesteroli. Näillä tekijöillä on suurempi merkitys kuin perintötekijöillä koskaan!
Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.
Suvussani on muistisairautta, myös lähiomaiseni sairastaa sitä parhaillaan. Itse olen 50+ ikäinen. Voinko jotenkin testauttaa itseni, orastaako sairaus mahdollisesti jo minussa?
Vastaus: Jos Sinulla ei ole kerta kaikkiaan mitään oireita omasta taikka läheistesi mielessä, ei myöskään testeistä ole paljon hyötyä. Voit silti vähentää sairastumisen vaaraa kohdaltasi edellä mainituilla keinoilla. Toisaalta, jos yhtään epäilet muutoksia muistissasi tai muissa tiedonkäsittelytoiminnoissa (tai läheisesi epäilevät), kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Ensimmäinen tutkimus on yleensä CERAD-tehtäväsarja, jota tekevät lääkäreiden ja psykologien lisäksi koulutetut muistihoitajat terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa, muistiyhdistyksissä sekä yksityisillä lääkäriasemilla.
Onko Hakolan taudilla ja Alzheimerin taudilla yhteyttä?
Vastaus: Ei muuten, mutta molempiin kuuluu etenevä aivotoimintojen heikkeneminen.
Äidilläni, 83, on ollut pitkään Alzheimer. Jos/kun tulee aggressiivisuutta tai käytösongelmia, miten niitä voisi käsitellä? Miten niitä voisin omaishoitajana kohdata? Tarvitaanko aina lääkitystä vai onko muita keinoja?
Vastaus: Näitä ns. käytösoireita on käytännössä jokaisella muistisairautta sairastavalla jossakin sairautensa vaiheessa. Useimmiten pyrkimys ymmärtää oireen syytä (sellainen aina on!) sekä johdonmukainen, ystävällinen ja määrätietoinen (=turvallinen) suhtautumistapa on paras. Omaishoitaja voi saada näissä asioissa tukea paikallisesta muistiyhdistyksestä, muistikoordinaattorilta (jos sellainen on) sekä omaisille tarkoitetuista vertaistukiryhmistä.
Voiko äkillinen elämänmuutos olla edesauttava syy Alzheimerin taudin puhkeamiselle? Äitini joutui muuttamaan synnyinkodistaan pois yllättäen ja samaan aikaan todettiin Alzheimer hänellä. Siis voisiko suuri elämänmuutos olla syy sairastumiseen?
Vastaus: Tämä on hyvä ja tavallinen kysymys. Alzheimerin tautihan on ihmisellä ollut jo 10-20 vuotta ennen kuin oireet tulevat esille. Elämänmuutos ei siis aiheuta sairautta, mutta tällaiset (positiivisetkin) kriisitekijät tuovat oireet usein esille. Alzheimerin tauti nimenomaan heikentää kykyä sopeutua muutoksiin ja sietää stressiä.
Kuvituskuva.
Mikä on suomalaisen lääketieteen nykykäsitys alumiinista Alzheimerin taudin aiheuttajana?
Vastaus: Tutkimusten perusteella tiedetään varmasti, ettei alumiinilla ole merkitystä väestötasolla Alzheimerin taudin aiheuttajana. Eräässä Iso-Britanniassa tehdyssä väestötutkimuksessa näytti, että tällainen yhteys olisi, mutta se oli tutkimustekninen harha, sillä alumiiniastioita käyttivät tietyn ikäiset henkilöt (jotka ikänsä takia siis sairastuivat useammin Alzheimerin tautiin) ja kun tämä ikävaikutus tutkimusteknisesti poistettiin, ei alumiinille jäänyt mitään selvitysvoimaa asialle. Tätä on myöhemmin tutkittu myös muilla keinoin ja tulos on ollut sama.
Yksinasuva läheiseni ei saisi ajokorttia uusittua ilman apuani Alzheimerin taudin vuoksi. Hän sai erikoislääkärin lausunnon, että voi hakea vielä ajokorttia ja ajaa. Hän on 70-vuotias. Tunnen olevani vastuussa tästä kaikesta, koska hänhän ei pystyisi ajokorttia uusimaan yksin (käynti poliisilaitoksella) tai hankkia valokuvia ajokorttia varten ilman minun apuani? Hänen MMSE-testissä saamansa arvot ovat 16/30 ja aiemmin 13/30. Lähimuisti on täysin kadoksissa. Lääkärin mielestä ajokortin pitäminen ja ajaminen ovat kuntouttavaa toimintaa. Olen osittain samaa mieltä mutta ajomatkat ovat pitkiä, esim. n. 30 km kauppaan ja takaisin päivittäin. Mikä vastuu on minulla, jos tapahtuu esimerkiksi onnettomuus? Teenkö väärin, että autan häntä vai pitäisikö vaan jättää oman onnensa nojaan ajokortin uusiminen? Mikä vastuu on lääkärillä?
Vastaus: Tässä asiassa vastuu on nimenomaan lääkärillä ja toissijaisesti poliisilla. Ajoterveystarkastuksessa ei voi ottaa huomioon ajamisen ”kuntouttavaa” vaikutusta taikka ajoluvan tärkeyttä ihmisen sosiaalisessa elämässä, vaan ainoastaan sairauden vaikutus liikenneturvallisuuteen. Asioinnissa auttaminen on hyvä työ eikä tee Sinua vastuulliseksi ko. viranomaisten päätöksiin. Jos henkilön ajoturvallisuus (hänen itsensäkin kannalta) huolettaa, on jokaisella mahdollisuus ilmoittaa poliisille tästä epäilystä ja poliisi voi sitten pyytää tarkempaa terveysselvitystä ko. henkilöltä.
Onko totta, että antihistamiinin käyttö voi edistää Alzheimeria? Entä pitkäkestoinen stressi?
Vastaus: Monet antihistamiinilääkkeet ovat vaikutukseltaan antikolinergisiä eli heikentävät asetyylikoliini-välittäjäainetta käyttävien hermosolujen toimintaa. Nämä hermosolut vaurioituvat erityisesti muistisairauksissa ja siksi tällaiset lääkkeet voivat pahentaa muistisairauden oireita ja tuoda sairauden aiemmin esiin. Toisaalta tällaiset lääkkeet voivat heikentää muistisairauksissa käytettävien lääkkeiden tehoa. Pitkäkestoinen ja lyhytaikainenkin stressi voi myös pahentaa Alzheimerin taudin oireita, kun sairaus itsessään heikentää sairastuneen stressinsietokykyä ja sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Toisaalta sairaus voi auttaa unohtamaan stressin syyn ja siten olla myös helpottava tekijä.
Isälläni on ollut vuosia Alzheimer ja nyt on ollut havaittavissa kasvomuistin heikentymistä ja kerran on ollut niin, että unohti poikansa nimen ja olemassaolon kokonaan. Kuinka nopeasti sairaus etenee, että tulee lähiomaisten olemassaolon unohduksia? Muutaman kerran on ollut myös tilanteita, että yöllisen wc-reissun jälkeen unohtuu missä on oma makuuhuone. Mitä on odotettavissa ja kuinka nopealla tahdilla?
Vastaus: Alzheimerin tauti voidaan jakaa eri vaiheisiin; esim. varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea vaihe. Yöllä ja pimeässä eksymistä voi tapahtua jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa (ja jopa ilman Alzheimerin tautia!), mutta lähiomaisten tunnistaminen vaikeutuu yleensä vasta keskivaikeassa vaiheessa. Tosin tiedetään Alzheimerin taudin muotoja, jossa tällaista vaikeutta voi tulla jo varhemmin, mutta jos muisti pelaa vielä melko hyvin muuten, mutta tuttujen kasvoja ei tunnista, voi olla kyseessä myös muu sairaus kuin Alzheimerin tauti.
Itseäni on jäänyt vaivaamaan perheenjäsenen viimeiset kuukaudet. Oli jo siinä tilassa, ettei ollut ketään tunnistanut muutamaan vuoteen, ja puheesta ei juurikaan saanut selvää. Silti aina hymyili kun silitti kädestä. Pelkäävätkö Alzheimer-potilaat enää viime hetkillään, silloin kun oikeasti on sairaus loppumetreillä, ja säilyvätkö muut tunteet?
Vastaus: Pitkällekin edenneessä Alzheimerin taudissa säilyy usein tunteiden tunnistaminen sekä kyky vuorovaikutukseen kosketuksen kautta. Myös tutut ja turvalliset henkilöt usein tunnistetaan, vaikka sanallista kommunikaatiota enää olekaan jäljellä. Oma elämänhistoria ja tämänhetkisen elämänvaiheen tunnistaminen katoaa sairauden myötä ja hänelle on jäljellä vain ”tässä ja nyt” ja jos olo on nyt hyvä, on kaikki hyvin!
Miten saa läheisen ymmärtämään, että tutkimuksiin olisi syytä lähteä, kun muisti pätkii? Toimintakyky – aloitekyky – ymmärrystaso ja puheen tuottaminen on vaikeaa. Ei myönnetä asiaa, mutta ei vastata, kun kysytään onko kaikki ok. Ja pitäisikö asialle tehdä jotain. Häntä itseä ei huoleta mikään!
Vastaus: Kannattaa yrittää olla aktiivinen, sillä Alzheimerin taudissa hyvinkin varhain saattaa kadota kyky tunnistaa itse oma tilansa. Näissä tilanteissa pyritään eteenpäin mm. sillä tavalla, että suositellaan lääkärin tarkastusta ”muuten tarpeellisena” esim. verenpaine- yms. asioiden suhteen sekä toisaalta muistitestiä ”terveysmittarina” ilman syyllistämistä ”huonomuistiseksi” tai ”dementiksi”. Vasten tahtoa ei tutkimuksia voi tehdä niin kauan, kun ihminen suinkin on itse kykenevä ottamaan asiaan kantaa.
Kuvituskuva.
Miksi Alzheimer rappeuttaa yleensä myös fyysisen kunnon?
Vastaus: Käytännössä usein on kyse siitä, että sairauden edetessä oma-aloitteisuus ja aktiivisuus vähenevät ja jos kukaan ei ”patista” liikkeelle ja syömään, jäävät liikunta ja ravitsemus heikolle tasolle ja tämä kuihduttaa ihmistä myös fyysisesti. Pitkälle edetessään alkaa sitten itse Alzheimerin tautikin aiheuttaa lihasten kutistumista ja liikuntakyvyn heikkenemistä, mutta pitkälle sitä voidaan aktiivisella ja ohjatulla liikkumisen harjoittamisella hidastaa.
Kuinka nopeasti uusimmat tutkimustulokset tulevat näkymään hoitosuosituksissa?
Vastaus: Suomessa sangen nopeasti, mutta toki on niin, että kun uusi tutkimushavainto julkaistaan ehkä 1-2 vuoden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta (seurantatutkimuksethan toisaalta saattavat kestää vuosikausia), odotetaan usein vielä havainnon varmistamista toisella tai useammalla tutkimuksella ennen kuin asia pidetään todeksi osoitettuna ja otetaan mukaan hoitosuosituksiin. Käytännössä valtakunnallinen Käypä hoito –suositus päivitetään n. 5 vuoden välein.
Millainen merkitys alhaisella B12-vitamiiniarvolla on Alzheimerin puhkeamiseen?
Vastaus: B12-vitamiini on hermoston toiminnan ja terveyden kannalta keskeinen tekijä. Toisaalta merkittävällä joukolla ikääntyviä ihmisiä on B12-vitamiinin imeytyminen heikentynyt ja heillä voi käydä niin, että B12-vitamiinin puutos saa alullaan olevan Alzheimerin taudin puhkeamaan nopeammin esille. Käytännössä olen 30 vuoden lääkärinkokemukseni aikana tavannut vain yhden potilaan, jolla tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemisen tärkeä syy oli B12-vitamiinin puutos!
Minulla on ollut 2 tyypin diabetes jo 30 vuotta, pistoshoitoisena yli 20 vuotta. Vaikuttaako tämä sairaus miten muistiin ja mahdolliseen Alzheimerin tautiin sairastumiseen?
Vastaus: Vaikutus Alzheimerin taudin vaaraan suoranaisesti on vähäinen, mutta tyypin 2 diabetekseen lisääntyy suurempi vaara erityisesti pienten verisuonten toiminnan heikkenemiseen ja tämä puolestaan on selvässä yhteydessä muistisairauden vaaraan. Tätä voi estää hoitamalla kohonneen verensokerin lisäksi myös esim. verenpaine- ja kolesteroliarvot kohdalleen sekä liikkumalla paljon!
Äidilläni on todettu Alzheimer ja hän on 73-vuotias. Asustaa kotona yhdessä isäni kanssa ja tulee vielä ”toimeen”, yksinkin ollessaan yönkin yli. Isälleni ja meille muillekin hänen käyttäytymisensä on kuitenkin työlästä seurattavaa ja ongelmat pyörivät suppeassa kehässä pikkuasioita päivitellessä. Ajan ja paikantaju on kadoksissa välillä enemmän ja välillä taas ollaan kartalla. Fyysisesti on kohtuullisessa kunnossa mutta ihottuma/hygienia ovat ongelma. Mikä on se ratkaisu, millä hänen hoitoansa voi viedä eteenpäin ja miten aviopuolison taakkaa voisi asiassa keventää?
Vastaus: Tärkeiksi todettuja seikkoja ovat: 1) oikea diagnoosi ja oikea lääkehoito, jota muistilääkäri yhdessä muistikoordinaattorin/muistihoitajan kanssa ohjaa, 2) säännöllinen liikunta, 3) hyvä ravinto, 4) henkinen aktiivisuus (=aivojen käyttö), 5) sosiaalinen aktiivisuus eli toisten ihmisten kanssa tekemisissä oleminen ja 6) HOITAVAN OMAISEN TUKI, jota valitettavan vähän tarpeeseen nähden on tarjolla. Tästä voi kysellä lisätietoa Kelasta (sopeutumisvalmennuskurssit), paikalliselta muistipoliklinikalta sekä muistiyhdistyksestä tai Muistiliitosta.
Onko ensimmäisinä taudin oireita se, että lähimmäisen mieliala heittelee laidasta laitaan?
Vastaus: Voi olla, mutta toki muitakin syitä tähän voi olla. Luonteen, käytöksen tai mielialan selvä muutos aiemmasta on joka tapauksessa aihe asian tarkempaan selvittelyyn, jolloin syykin siinä samalla löytyy ja usein päästään hoidolla tilannetta parantamaan.