Riikka Leinosen lievä cp-vamma ei näy ulospäin. Arjessa eteen tuleekin tilanteita, joissa hän joutuu tulemaan ulos "vammakaapista".
– Tätäkin tapahtuu, että nuorelta ihmiseltä tullaan kyselemään, miksi käytät rollaattoria, toimittaja ja someaktivisti Sofia Tawast kuvailee.
– Tai miten käyt vessassa, yhteiskunta-alan ammattilainen Riikka Leinonen jatkaa.
Leinosen lievä cp-vamma ei näy ulospäin. Arjessa eteen tuleekin tilanteita, joissa hän joutuu tulemaan ulos "vammakaapista". Vallalla on oletus siitä, että kaikki ovat vammattomia: kaikilla on kaksi toimivaa kättä tai jalkaa, ja kaikki osaavat puhua.
– [Joudun] sanomaan ympärillä oleville ihmisille, että hei, mulla on tällainen tilanne, tarvitsisin jotain apua tai en pysty tähän asiaan, Leinonen kuvailee.
Lue myös: Kun Vili täyttää 18, hän ei kelpaa minnekään – perhe hälytystilassa kellon ympäri: "Yhteiskunta voi hylätä, me emme"
Leinonen ja Tawast kirjoittivat teoksen Suuri valhe vammaisuudesta, joka julkaistiin 2024.
Yleinen ajatus Tawastin mukaan on, että vammaisuuden taustalla on tarina tai tragedia, jota muiden on oikeus udella. Siksi ventovieraalta saatetaan kysyä vaikkapa "mikset pysty kävelemään, nuori ihminen".
"On outoa, että aikuinen ihminen voi olla niin pihalla tästä aiheesta"
Vammaisuudesta puhutaan usein akateemisesti ja kliinisesti, esimerkiksi terveydenhuollollisten tietolehtisten kautta.
– Siinä kohtaa, kun tajusin, että lapseni on vammainen, ainakaan minä itse en tiennyt mitään vammaisuudesta. Ja se on outoa, että aikuinen ihminen voi olla niin pihalla tästä aiheesta, Tawast sanoo.
Vammaisuuteen liittyviä valheita ovat Tawastin ja Leinosen mukaan esimerkiksi se, että vammaisuus olisi traagista tai epätavallista. Vammaiset ihmiset eivät ole esimerkiksi "inspiroivia" vain siksi, että elävät elämäänsä.
– He ovat tavallisia tyyppejä. Heihin pitäisi suhtautua sellaisina, Tawast sanoo.
Leinosen mukaan eroon pitäisi päästä esimerkiksi siitä ajatuksesta, että vammaisia täytyy hoitaa ja että he ovat holhouksen kohde.
– Ajatus siitä, että meillä olisi me muut normaalit, tavalliset, kyvykkäät ihmiset, ja sitten nuo toiset, nuo vammaiset, joita jotenkin armollisesti hyysäämme ja hoivaamme, Tawast kuvaa.
Lue myös: Salamarakkaus, kihlat ja raskaus – cp-vammainen Dalinda elää sairaudestaan huolimatta onnellista elämää
"Katsotaan vammaisia vähän ylhäältä alaspäin säälien"
Armoajatusten sijaan pitäisi pyrkiä kohti itsenäistä elämää. Vammainenkin voi käydä töissä, hallinnoida kehoaan, harrastaa seksiä.
– Meillä on Suomessa tosi paljon sellaista asennetta, että katsotaan vammaisia vähän ylhäältä alaspäin säälien, eikä oteta vammaisia itse mukaan siihen keskusteluun, päättämään asioista, Tawast sanoo.
Millaisia valheita vammaisuuteen liittyy? Katso koko keskustelu jutun alussa olevalta videolta.
Lue myös: Kamppailulaji pelasti cp-vammaisen Roopen, 25, pyörätuolilta – ennätykset paukkuivat, kun sisukas mies saavutti mustan vyön: "Nyt alkaa oikea treenaus"
Lue myös: Katin 5-kuukautinen Inna-tytär kerää katseita – äidillä tärkeä viesti suvaitsevuuden opettamisesta: "Lapsi ei voi oppia erilaisuudesta, jos siitä tehdään myytti"
Katso myös: CP-vammainen Aino haaveilee äitiydestä, mutta yhteiskunnan asenteet eivät tätä unelmaa tue: "Ehdotetaan ekana aborttia"
1:14
Yksi 29-vuotiaan Ainon pitkäaikaisimmista haaveistaan on ollut saada omia lapsia.