Ukrainan sota on näkynyt sosiaalisessa mediassa ennennäkemättömällä voimalla.
Sodan ensihetkinä rakennuksiin osuvia ohjuksia, palavia panssarivaunuja ja kameroille esiintyviä ukrainalaissotilaita pystyi katsomaan sosiaalisen median kanavista juuri niin paljon kuin halusi.
Varovaisuus oli toki tarpeen, sillä äärimmäisen väkivallan lisäksi tyrkyllä oli runsaasti enemmän tai vähemmän manipuloitua materiaalia sekä aiemmista sodista varastettuja kuvia, joilla ei ollut mitään tekemistä vuoden 2022 kanssa.
Videot kuitenkin vähentyivät nopeasti ja niissä alettiin kuvata asioita rajatummin, usein aiempaa selvästi harkitummin ja epämääräisemmin.
Muutos ei tapahtunut sattumalta. Liian paljastavat videot aiheuttivat vaaratilanteita, jopa kuolemia.
Sotahistorian tutkija ja Ukrainan sotaa seuraavasta karttapalvelusta tunnettu Emil Kastehelmi kutsuu ilmiötä tahattomaksi sisäiseksi turvallisuusuhaksi.
– Ennen kaikkea ei kannattanut sanoa, (nykyään) kriisiaikana kaikkea ei kannata postata. Operaatioturvallisuus vaarantui, ja Ukraina otti asian vakavasti, Kastehelmi kirjoittaa Twitterissä.
– Kansalle iskostui nopeasti tajuntaan, että nyt olisi syytä miettiä hyvin tarkkaan, mitä tietoa levittää, Kastehelmi jatkaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Venäjän pelättyjen termobaaristen pommien paineaallot näkyvät videolla – materiaalin julkaisun yhteydessä Ukraina pyysi länsimailta raketinheittimiä.
Tiedustelutieto koostuu pääsääntöisesti pienistä palasista, muistuttaa Kastehelmi.
Suuria hyökkäyssuunnitelmia voi toki paljastua. Tuoreena esimerkkinä tästä se, että julkisesti Yhdysvallat totesi toistuvasti, että presidentti Vladimir Putin aikoo hyökätä Ukrainaan. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ei kuitenkaan halunnut kuunnella, totesi presidentti Joe Biden.
Lue myös: Sotilaiden kypäräkameroiden kuvaamat videot näyttävät Severodonetskin katutaisteluiden kaaoksen ja kiväärien sarjatulen – Venäjä vaatii antautumista
Sodassa tiedustelulottovoittojen omalle kohdalle osumiseen ei kannata paljon uskoa.
– Sinänsä tahaton videonpätkä esimerkiksi omista joukoista voi kertoa Venäjälle enemmän kuin videon postaajalle. Videolla näkyvästä kalustosta voi olla mahdollista päätellä esimerkiksi tietoja joukoista, niiden kyvyistä ja sijainnista, Kastehelmi kertoo.
Venäjä kielsi Krimillä puhelimet
Ukrainan sota ei ole ensimmäinen sota, jossa sosiaalista mediaa on hyödynnetty vihollisen tuhoamiseksi ja propagandan levittämiseksi, kirjoittaa brittilehti Economist.
Esimerkkejä riittää. Somesta on ongittu tietoa esimerkiksi Israelissa ja Syyriassa. Krimin miehityksen aikaan Venäjä kielsi sotilaitaan kantamasta älypuhelimia rintamalla turvallisuus- ja paikannussyistä, Economist kertoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ukraina esittelee lahjoituksena saatujen M777-haupitsien käyttöä.
Lue myös: Ukraina käyttää tankkeja korviketykkeinä – edes Uberin kaltainen tähtäysohjelmisto ei pelasta ammuspulalta: "Venäjä tuhoaa kaiken ja kävelee sisään"
Ukrainan sota on Economistin mielestä kuitenkin kirkkain esimerkki siitä, miten some on muuttanut tapaa kertoa sodasta sekä ymmärtää ja kokea sitä.
Sotavideoista on niin ikään tullut digitaalisia sotakronikoita, joita kertovat niin yksittäiset rivisotilaat, siviilit kuin ylempikin johto.
Esimerkiksi Kiovan lastensairaalan mediasihteeri Anastasia Magerramova näyttää sodantuhoja Instagramissa, kertoo New York Times. Kun sotilaat taistelevat rintamalla maan itsenäisyydestä, Magerramova kertoo taistelevansa totuudesta.
"Luottaako Suomi siihen?"
Sotilaallisessa kriisitilanteessa kannattaa lähteä siitä, että Venäjällä on silmät kaikilla alustoilla, sanoo Emil Kastehelmi.
– Jos kriisiaikana on epävarmuutta sisällön turvatasosta, kannattaa jättää postaamatta, Kastehelmi tiivistää.
Lue myös: Tarkka lista Ukrainalta: ”Sodan lopettamiseksi tarvitsemme: 500 panssarivaunua, 1000 haupitsia, 300 raketinheitintä…"
Kastehelmi kertoo esittäneensä Kultaranta-keskusteluissa huolensa siitä, ovatko suomalaiset "tarpeeksi hereillä" tämän asian suhteen.
– Jos kansalaiselta kysyisi, mikä on hänen näkemyksensä sota-ajan some-säännöistä, mitä hän vastaisi?, Kastehelmi kysyy.
– Itse en laskisi pelkästään "spontaanin valaistumisen" varaan. Se voi maksaa pahimmillaan ihmishenkiä ja haitata puolustusjärjestelyjä, Kastehelmi jatkaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:24
Ukrainan armeijan julkaisemalla videolla rautatiesilloilla räjähtää. Täsmäiskut strategisiin kohteisiin ovat olleet sodan aikana suosittua kuvamateriaalia.
Lue myös: Halla-aho: ”Venäjä voi luottaa siihen, että maailma kyllästyy Ukrainan sotaan – Kremlillä varaa ylläpitää konfliktia vuosikymmeniä”
Muutkin kuin niin sanotut tavalliset kansalaiset voivat tehdä tämän asian suhteen virheitä, Kastehelmi sanoo. Esimerkeiksi hän nostaa mediat ja huolimattomat julkishallinnon toimijat.
Venäjän hybridivaikuttamisen eri keinoista on puhuttu varsinkin tämän vuoden puolella runsaasti. Kastehelmen mukaan myös tahattomista sisäisistä turvallisuusuhista olisi syytä keskustella laajemmin.
– Yhteiskunnan kokonaisvarautumista on noin tuhat kertaa parempi tehdä ennakkoon kuin säveltää lennosta tilanteen ollessa päällä, hän sanoo.
Lue myös: Medvedev: "Kunhan kysyn – kuka sanoi, että Ukraina edes on maailmankartalla kahden vuoden päästä?"
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Venäjän kehittynein panssarivaunu T-90M "Läpimurto" kohtaa voittajansa Ukrainan armeijan jakamalla videolla. Ukraina on tuhonnut sodan aikana vähintään satoja venäläisvaunuja ja halunnut myös tehdä asian selväksi kuvien kautta.