Samalla kun lasten ja nuorten ruutuaika ja ylipaino ovat kasvaneet, harjoittelu on monissa lajeissa muuttunut kalliimmaksi ja intensiivisemmäksi.
Moni kunta on havahtunut etsimään keinoja, joilla voitaisiin madaltaa asukkaiden kynnystä harrastaa liikuntaa. Erityisesti halutaan tavoittaa lapsia ja nuoria, mutta toisaalta myös ikääntyneempää väkeä.
Liikunta vähentynyt - harrastushinnat nousseet
Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valon mukaan lasten ja nuorten vähäinen liikunnan määrä ja lisääntynyt istuminen on johtanut erilaisten terveysongelmien lisääntymiseen ja ylipainoisten osuus onkin kaksinkertaistunut parissa vuosikymmenessä kaikissa ikäryhmissä.
Lisäksi Opetusministeriön parin vuoden takaisessa selvityksessä kävi ilmi, että liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut selvästi. Raportissa todetaan, että "usean liikuntalajin harrastaminen kilpailumielessä on tullut mahdottomaksi jo 11-14 -vuotiaille". Tämä edesauttaa nuoren liikuntaharrastuksen lopahtamista, kun hinta on liian suuri ja sitoutuminen lähes päivittäisiin harjoituksiin on vaikeaa.
Kysyntä kevyelle harrastamiselle suurta
Vantaan kaupunki alkoi kiinnittää huomiota matalan kynnyksen liikuntaan, kun siellä tarkasteltiin tilastoja nuorten drop-out-ilmiöstä ja sen laajuudesta. Sillä tarkoitetaan liikunnan lopettamista murrosiässä tai sen kynnyksellä.
– Kaikkein olennaisin tekijä on ollut valtion, Opetusministeriön rahoitus, jonka avulla olemme voineet ajaa hankkeita ja niiden hankkeiden sisällä olemme voineet kokeilla, yrittää, erehtyä ja kehitellä uusia ideoita ja sitä kautta päästy levittämään hyviä käytäntöjä ja myös lopettamaan sellaisia, jotka eivät toimi, kertoo Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti. Valtion tuen lisäksi Kallislahti kehuu myös kaupungin henkilöstön ja paikallisten seurojen roolia uusien tapojen kehittämisessä.
"Osallistumisvelvoite pois"
Mitä Vantaalla sitten käytännössä tehdään?
– Perustetaan ryhmiä, joissa ei ole kynnystä, joihin saa tulla ja harrastaa liikuntaa juuri niinkuin sillä hetkellä tuntuu. Jos ei tänään huvita mennä, niin jätät menemättä, tulet sitten ensi viikolla tai jonakin toisena päivänä johonkin toiseen ryhmään. Olemme poistaneet osallistumisvelvoitteen, liikkuminen ei ole suorittamista vaan fyysistä hauskanpitoa ja sosiaalista yhdessä tekemistä, kertoo liikuntajohtaja Kallislahti.
Vantaalle on viime vuosina luotu yhteensä parisensataa maksutonta liikuntaryhmää, jotka ovat käytännössä avoimia kaikille.
Oman jutun löytäminen mahdolliseksi
Matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen ei ole tarkoitus poistaa tavoitteellisempaa harjoittelua tai kilpailla sen kanssa. Parhaassa tapauksessa lapsi pääsee kokeilemaan monia tapoja liikkua, ennenkuin löytää ns. oman juttunsa.
– Me haluamme kaupunkina tarjota sellaisen paletin tai ympäristön, jossa on mahdollisimman paljon erilaista tarjontaa, jossa lapset voi kokeilla, että mikä se oma juttu on, kertoo Kallislahti.
Vantaan lisäksi vastaavia hankkeita on eri kunnissa ja kaupungeissa ympäri maata.