Suomalaislasten ja nuorten kunto on heikompi kuin koskaan viisikymmenvuotisen mittaushistorian aikana. Näin toteaa UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari MTV Uutisten haastattelussa.
Vasakari sanoo, että jos suuntaa ja kulttuuria ei saada muutettua, yhä isompi osa työikäisistä sairastaa ja se tulee liian kalliiksi.
Aloitetaan juttu Itä-Helsingistä, Merilahden peruskoulusta. Meneillään on Move!-mittaukset. Tarkoituksena on mitata viides- ja kahdeksasluokkalaisten kuntoa. Tuloksia voi hyödyntää muun muassa kouluterveydenhuollossa.
Koulun ammattilaiset ovat huomanneet, että kuntoerot lasten välillä ovat kasvaneet. Kynnys seuraliikuntaan ei saisi olla rahasta kiinni, toteaa liikunnanopettaja.
– Monella, niin valitettavaa kuin se onkin, harrastus loppuu taloudellisten resurssien takia. Se on asia, johon pitäisi jotenkin puuttua, toivoo liikunnanopettaja Tomi Nakari.
KouluPT kannustaa liikkumaan
Helsinki yrittää taklata liikkumattomuutta koulujen hyvinvointivalmentajilla eli niin sanotuilla kouluPT:llä.
– Me kouluPT:t käymme liikkumassa nuoren kanssa joko kahdestaan tai pienissä ryhmissä. Haluamme löytää jokaiselle mieleinsen tavan olla aktiivinen, kertoo kouluPT Hanna-Maija Haikka.
Haikka on huomannut, että vaikka koululaisen kanssa liikuttaisiin yhdessä vain muutaman kerran yhdessä, aktiivisuus saattaa palkita ja jäädä päälle pysyvämmin.
Urheiluseuroissa iso trendi
MTV:n studiossa vierailleen asiantuntijan mukaan yksi ongelma on se, että liikuntaseuraharrastus lopetetaan entistä nuorempana.
– Se tuppaa isolta osalta loppumaan jo ennen alakoulun loppumista, eli ollaan 10–11-vuoden iässä. Erityisesti yläasteikäisten tyttöjen kohdalla urheiluseuratoiminta ei valitettavasti ole se asia, mitä halutaan tehdä, toteaa professori Vasankari.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa väestö ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi. |
"Huonokuntoisten määrä kahdeksankertaistunut"
Vasankari on huolissaan nuorison suunnasta. Hän ottaa esimerkin armeijatuloksista.
– Huonokuntoisten määrä on kahdeksankertaistunut siitä, mitä se on ollut 1970-luvun lopussa.
Onko suomalaislasten ja nuorten kunto huonompi kuin koskaan aikaisemmin?
– Mittaushistorian eli noin 50 vuoden aikana, tilanne ei koskaan ole ollut meillä näin huono. Se on koko ajan mennyt kunnon osalta alaspäin ja painon osalta ylöspäin.
Kyse ei ole vain fyysisestä kunnosta, vaan ongelmia on yhtä lailla psyykkisellä puolella.
– Korona vei henkisen hyvinvoinnin huonommaksi. Suomalaisista nuorista valitettavasti neljäsosa tai kolmasosa omaa yllättävän huonon henkisen tilanteen.
"Jätämme puhumatta lihavuudesta"
Miten lapselle pitäisi puhua ylipainosta?
– Koen lääkärinä, että välittäminen, tukeminen, kannustaminen ja auttaminen ovat se tapa, joilla saan henkilön puolelleni, Vasankari sanoo.
– Saarnaamista ja syyttelyä en usko, että kauhean moni enää tekee, mutta ehkä sorrumme liian usein siihen, että jätämme puhumatta asiasta. Se on vaativaa ja aikaa vievää ja persoonaa kuluttavaa.
Jos trendiä ei saada kääntymään...
Vasankari muistuttaa, että kunto ei kasva ilman hikeä, eikä paino tipu ilman muutoksia ravinnossa.
Mutta jos kuntotrendiä ei saada kääntymään, suomalainen työelämä voi vajota syviin vesiin.
– Isompi osa työikäisistä sairastaa. Työurat eivät sitä kautta pitene, menetetään työvuosia ja työn tuottavuutta. Tämä on huono yhtälö. Kyse on miljardibisneksestä.
20 vuoden kuluttua tilanne voi olla "äärimmäisen haastava".
– Esimerkiksi 50-vuotiaita hyväkuntoisia pelastajia, sotilaita ja vartijoita tulee olemaan huomattavasti vähemmin kuin nyt.
Lisäksi professori nostaa soten.
– Meillä on haasteita terveydenhuollossa nyt jo siinä, miten väki jaksaa pysyä töissä.
Tarvitaan kulttuurin muutosta
Vasankari liputtaa kulttuurinmuutoksen puolesta.
Tarvitaan ministeriöiden ja hallinnonalat ylittävä liikuntaohjelma, yhdessä nuorten kanssa tehtävä Urheiluseura 2.0 ja koulumaailmaan ja katukuvaan mukaan kaikenlainen mahdollinen kuntoliikkumisen lisääminen.
– Meillä on valtava määrä toimenpiteitä, joita voimme tehdä kaikilla osa-alueilla tehdä lasten ja nuorten arjessa. Isoin juttu on se, että miellämme, että liike lisääntyy vain monipuolisella toimenpiteillä ja se edellyttää kulttuurin muuttamista.
"Osa istuu sohvilla päivät pitkät"
Vielä takaisin Move-mittausten pariin Merilahden koululle. Mitä ideoita nuorilla on?
– Harrastusten hintatasoa voisi laskea. Kaikki eivät pysty harrastamaan taloudellisista syistä, sanoo Pinja Metsälä.
– Kannattaa käydä enemmän ulkoa, esimerkiksi pyöräilemässä, ehdottaa Kira Laitinen.
– Pyydä kavereita ulos kävelylle. Saat hyvän juttutuokion ja hyvää mieltä, ehdottaa Ali Abdinaasir.
– Sen 20 minuuttia, jonka käyttää puhelimeen, voisi ihan hyvin käyttää lenkkeilyyn ja kuunnella samalla musiikkia, Metsälä pohtii.
Abdinaasir toivoo enemmän liikuntaa kouluhin.
– Osa lintsaa, istuu sohvilla päivät pitkät. Mielestäni koululiikuntaa pitäisi olla enemmän.