"Kuudes aisti" voi selittää, miksi naiset masentuvat miehiä useammin

0:39img
Jokainen voi itse edistää omaa mielenterveyttään, mutta miten? Katso videolta asiantuntijan vinkki.
Julkaistu 24.01.2022 11:53

Valpuri Haapala

valpuri.haapala@mtv.fi

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Brittitutkijoiden mukaan ilmiö voi osin selittyä erilaisella kyvyllä tulkita kehon viestejä.

Maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti ovat ihmisen viisi perusaistia. Kuudennesta aistista puhuminen vie ajatukset herkästi paranormaaleihin vaistoihin, vaikka todellisuudessa ainakin yhdelle ylimääräiselle kyvylle on elimellinen perusta.

Interoseptio eli kehoaisti tarkoittaa aistihavaintoa kehon sisäisestä tilasta ja erityisesti sisäelinten toiminnasta. Sen avulla ihminen pystyy aistimaan sydämen lyöntejään, hengitystään, ruoansulatuselimistönsä toimintaa ja kehonsa lämpötilaa. Voinnista kertova ja ympäristön muutoksiin valmistavan kehoaistin ansiosta ihminen esimerkiksi tietää juoda janoisena tai pukea palellessaan lisäkerroksia ylleen.

Kehoaistilla arvellaan olevan merkittävä rooli myös ihmisen mielenterveyden kannalta, sillä se osallistuu moniin psykologisiin toimintoihin, kuten päätöksentekoon ja sosiaalisiin taitoihin. Kehoaisteja säätelevä aivoverkosto näyttää käsittelevän erityisesti ärsykkeiden merkittävyyttä yksilölle, suomalaistutkijat Tiina Parviainen ja Pessi Lyyra kirjoittavat Psykologia-lehdessä.

Kehon tuntemusten tunnistaminen auttaa tekemään oikeita valintoja, kun taas viestien torjuminen ja turruttaminen vaikuttaa kielteisesti hyvinvointiin. Puutteet kehoaistin säätelyssä voivat osin vaikuttaa yleisiin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistus-, masennus- ja syömishäiriöihin.

Nyt brittitutkijat Freya Prentice ja Jennifer Murphy ovat havainneet, että sukupuoli voi vaikuttaa kykyyn tunnistaa kehon viestejä. Tämä voi mahdollisesti selittää esimerkiksi edellä mainitut mielenterveyshäiriöt ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä.

Lue myös: Kahden lapsen äiti Ida, 27, piiloutui vuosia hymyn taakse – sai lopulta kolme tuskaista diagnoosia: "Ei tämä läheisillekään mikään helppo paketti ole"

Naiset tunnistivat kehon viestejä huonommin

shutterstock_181678802

Naiset pärjäsivät miehiä huonommin etenkin sydämen toimintaan keskittyvissä tehtävissä.

Neuroscience & Behavioral Reviews -tiedelehdessä ilmestyneessä meta-analyysissään Prentice ja Murphy kävivät läpi 93 tutkimusta kehoaistista. Tutkimuksissa osallistujia pyydettiin esimerkiksi laskemaan sydämenlyöntejään, määrittelemään suolistonsa liikkeitä sekä havainnoimaan muutoksia hengityksessään.

Tutkijat huomasivat viitteitä siitä, että sukupuoli vaikuttaa ihmisen kykyyn tunnistaa kehonsa viestejä. Naiset pärjäsivät miehiä huonommin erityisesti sydämen toimintaan keskittyvissä tehtävissä. Suoliston ja keuhkojen osalta tulokset olivat vaikeaselkoisempia, mikä voi johtua niihin keskittyneiden tutkimusten vähäisestä määrästä aineistossa.

Havaittuja eroja sydämen toimintaan keskittyvissä tehtävissä eivät näyttäneet selittävän muut mahdolliset tekijät, kuten psykologiset eroavaisuudet, verenpaine, paino tai se, kuinka kovaa osallistujat yrittivät onnistua.

Lue myös: Valvotko myöhään, koska illat ovat sinulle "omaa aikaa"? Ilmiöllä on nimikin – ja se on hyvin haitallista

Juurisyy vielä selvittämättä

Tutkijat pitävät mahdollisena, että erot kyvyssä tunnistaa kehon sisäisiä viestejä voivat osin selittää sitä, miksi naiset kärsivät miehiä useammin esimerkiksi ahdistushäiriöistä ja masennuksesta.

Vielä on kuitenkin selvittämästä, mistä mahdollinen ero "kuudennen aistin" toiminnassa johtuu. Syy voi esimerkiksi olla hormonitoiminnassa tai siinä, miten naisia ja miehiä opetetaan ajattelemaan tunteistaan ja kehonsa viesteistä.

Parempi ymmärrys kehoaistin, mielenterveyden ja sukupuolen linkittymisestä toisiinsa voi jonain päivänä auttaa kehittämään parempia hoitoja mielenterveyshäiriöihin. Yksilöllinen vaihtelu kehoaistin herkkyydessä voi vaikuttaa hoitojen soveltamiseen ja tehoon.

Lue myös: Märehditkö mitättömyyksiä? Asiantuntijat kertovat, miten mielen vankilasta vapautuu

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

0:28img

Lähteet: The Conversation, Psykologia, Neuroscience & Behavioral Reviews

Tuoreimmat aiheesta

Mielenterveys