Aikaisin herääminen ja päivien viettäminen aktiivisesti voi varjella ikääntyneiden hyvinvointia ja tiedollisia toimintoja.
Uusi amerikkalaistutkimus vihjaa, että aktiiviset rutiinit ovat hyväksi ihmisen ikääntyessä.
Pittsburghin yliopiston tutkijat havaitsivat, että säännöllisesti aikaisin eli viimeistään aamuseitsemältä nousevat ja aktiivisesti koko päivän viettävät ikääntyneet olivat onnellisempia ja pärjäävät paremmin kognitiivisissa testeissä kuin henkilöt, joiden toimiminen ei ollut rutiininomaista.
Lääketieteellisessä JAMA Psychiatry -lehdessä ilmestyneet löydökset perustuvat 1800:n yli 65-vuotiaan amerikkalaisen otantaan. Osallistujat käyttivät aktiivisuusmittareita viikon ajan, minkä lisäksi he vastasivat masennusoireilua ja tiedollisia toimintoja kartoittaviin kysymyksiin.
Tulosten perusteella fyysisen aktiivisuuden intensiivisyys ei ole yhtä merkityksellistä mielelle kuin toiminnan pituus. Runsaan paikallaanolon tiedetään olevan haitallista fyysiselle terveydelle, mutta on saatu viitteitä myös siitä, että ylenmääräinen istuminen vaikuttaa kielteisesti aivojen terveyteen.
Lue myös: Kuulutko joukkoon? Suomalaistutkimus varoittaa "aktiivisia sohvaperunoita"
Aamuvirkkuuden ja aktiivisuuden vaikutus mieleen
Yhteys fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden välillä kulkee tutkimusta johtaneen Stephen Smagulan mukaan todennäköisesti molempiin suuntiin: masennus ja kognitiivisten taitojen heikentyminen tekee rutiinien seuraamisesta vaikeaa ja toisaalta epäsäännöllinen päivärytmi pahentaa oireita.
Myös sisäsyntyisellä vuorokausirytmillä saattaa olla merkitystä.
Aamuvirkkujen tiedetään ennestään elävän iltavirkkuja terveellisemmin ja pidempään. Diabeteksen ja verenpainetaudin lisäksi iltavirkkuuteen kytkeytyy mieleen liittyviä oireita ja sairauksia, kuten unihäiriöitä sekä masennusta. Kaikki tilat on yhdistetty muistisairauksiin, joista kognitiivisten taitojen heikentyminen voi kertoa.
Lue myös: Mitä teet istuessasi? Tutkimus: Vastaus kertoo dementiariskistä
Tee nämä korjausliikkeet
Tutkimuksen perusteella ihmisten kannattaisi nousta sängystä viimeistään seitsemältä. Kuvituskuva.
Hyvä uutinen on, että elintapojaan ja vuorokausirytmiään on mahdollista muuttaa.
Smagula suosittelee heräämään joka aamu samaan aikaan riippumatta siitä, kuinka paljon kellon soidessa väsyttää. Päiväohjelmaan kannattaa suunnitella aktiivisuutta ylläpitäviä toimia. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi kotiaskareista ja puutarhanhoidosta voi olla apua iäkkäiden mielen toiminnoille.
Iltapäivän tunteihin kannattaa sijoittaa kuntoliikuntaa, joka auttaa aikaistamaan vuorokausirytmiä.
Lue myös: Aivotutkija varoittaa pandemian yllättävästä vaikutuksesta: "Pistänyt meidän todella epäluonnolliseen tilanteeseen"
Lue myös: Jos uni ei tule, kokeile asiantuntijoiden vartin sääntöä – muuten uhkana viheliäinen kierre
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Tutkimus selvitti, kuinka eletään terveenä 90-vuotiaaksi – katso Uutisaamussa vierailleen tutkija Annele Urtamon haastattelu alla olevalta videolta.
7:39
Onnistuneen vanhenemisen resepti: Viimeistään tässä vaiheessa on syytä alkaa kiinnittää huomiota valintoihinsa.
Lähteet: University of Pittsburgh, JAMA Psychiatry, New York Post, Helsingin yliopisto