Kelalta kerrotaan STT:lle, että tulkkausta voidaan tarjota vain tulkkauspalvelulain nojalla saadun toimivallan sisällä. Kuurojen liiton mukaan Kelan uudelle linjaukselle ei löydy perusteita tulkkauspalvelulaista.
Kela ilmoitti viime viikolla yllättäen rajaavansa ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauksen järjestämänsä vammaisten tulkkauspalvelun ulkopuolelle. Esimerkiksi tv-ohjelmien, podcastien tai webinaaritallenteiden seuraamiseen ei siis enää saa Kelalta tulkkausta. Kuurojen liitolta kerrotaan STT:lle, että yhteydenottoja uuteen linjaukseen liittyen on tullut liittoon lähes päivittäin.
– Tämä on käsittämätön, yksipuolisesti tehty linjaus, josta ei etukäteen tiedotettu ketään, erityisasiantuntija Marika Rönnberg Kuurojen liitosta sanoo.
Kelalta kerrotaan STT:lle, että tulkkauspalvelun ohjeita täsmennettiin muuttuneen toimintaympäristön takia.
– On tullut uusia tallennemuotoja kuten podcasteja ja äänikirjoja. Sen (tulkkauspalvelun) toimeenpano on päässyt laajenemaan sellaisille alueille, mitkä eivät ole tulkkauspalvelulain mukaisia, etuuspäällikkö Seija Peltomäki Kelalta kertoo.
Kiistakapulana vuorovaikutteisuus
Kuurojen liiton näkemyksen mukaan ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauksen lopettamiselle ei löydy perusteita tulkkauspalvelulaista. Liiton asiasta tekemän kannanoton mukaan Kela sivuuttaa linjauksellaan lisäksi sekä YK:n vammaissopimuksen että yhdenvertaisuuslain.
Peltomäki perustelee Kelan linjausta sillä, että vammaisten tulkkauspalvelua järjestetään nimenomaan tulkkauspalvelulain perusteella.
– Siinä täytyy pysyä tulkkauspalvelulain nojalla saadun toimivallan sisällä. Ei sitä toimivaltaa voida ylittää vaikkapa yhdenvertaisuuslain perusteella. Meidän tarkoitus on järjestää tulkkausta eikä käännöstä.
Kuurojen liiton mukaan Kela oli tehnyt uuteen linjaukseen liittyviä kielteisiä päätöksiä yksittäisille asiakkaille jo ennen asiasta tiedottamista. Liiton kannanotossa sanotaan linjauksen muuttamisen ja siitä tiedottamisen viiveen rikkovan hallintolain hyvään hallintoon kuuluvia periaatteita.
Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta astui voimaan vuonna 2010. Kela kertoo verkkosivuillaan, että tulkkauspalvelulaki rajaa tulkkauspalvelun vuorovaikutustilanteisiin ja tiedonsaantiin liittyvään pienimuotoiseen tekstien tulkkaamiseen. Tulkkaustilanteessa on Kelan mukaan oltava aina vähintään kolme osapuolta eli asiakas, asiakkaan kanssa kommunikoiva ihminen ja tulkki.
Peltomäen mukaan Kelan näkemys perustuu erityisesti lain esitöissä ilmaistuun vuorovaikutuksen edellytykseen. Hänen mukaansa Kelan ohjeen tarkennukselle löytyy kuitenkin perusta myös itse tulkkauspalvelulaista
Opetusvideoita jätetty tulkkaamatta
Kuurojen liiton mukaan tallenteiden tulkkaaminen on ollut äärettömän tärkeää tulkkauspalvelun käyttäjille.
– Tulkkauspalvelun käyttäjinä on kuuroja, huonokuuloisia, kuurosokeita ja puhevammaisia. Varsinkin kuurosokeiden ja puhevammaisten tiedonsaanti on riippuvainen siitä, että joku tulkkaa heille, Rönnberg kertoo.
Kelan uuden linjauksen on tulkittu estävän tulkkauspalvelun käytön esimerkiksi opintoihin liittyvien videoiden yhteydessä. Rönnberg kertoo, että liiton tietoon on jo nyt tullut tilanteita, joissa tulkit ovat oppilaitoksissa lopettaneet tulkkaamisen, kun kesken oppitunnin on katsottu opetettavaan aiheeseen liittyvä video.
– Usein kesken oppitunnin katsotaan asiaa täydentävää videota. Nyt tulkit jättävät videot tulkkaamatta, jolloin kuuro ei saa sitä tietoa eikä pysty osallistumaan keskusteluun.
Rönnberg kertoo myös viimeaikaisesta tapauksesta, jossa tulkit olivat pyytäneet Kelalta erityislupaa videon tulkkaamiseen kuurosokealle opiskelijalle. Lupaa ei ollut myönnetty.
– Kelan linjaus on ollut, että edes kuurosokean opiskelijan kohdalla poikkeusta ei tehdä, koska ääni- tai kuvatallenteiden tulkkaus on nyt kiellettyä, Rönnberg kertoo.
Kuurojen liitto on saanut yhteydenottoja myös tulkkauspalvelua käyttäneiden pikkulasten vanhemmilta. Kelan uusi linjaus on Rönnbergin mukaan laittanut stopin esimerkiksi lastenohjelmien tulkkaamiselle.
– On tullut yhteydenottoja siitä, että lapsi on tähän asti saanut lastenohjelmien tulkkauksen niin, että tulkki tulee paikalle ja tietyt ohjelmat tulkataan. Lapsella on ollut välillä kaveri kylässä ja lapsi on kuulevan kaverin kanssa katsonut ohjelmaa yhdessä ja sitten keskustellut siitä, Rönnberg kertoo.
Rönnbergin mukaan Kelan linjaus tällä hetkellä on se, että tulkki ei saa tulkata itse ohjelmaa, mutta lapsen kaverinsa kanssa käymä keskustelu ohjelmasta voidaan tulkata.
– Ihan järjetön linjaus. Jos kuulovammainen lapsi ei ole pystynyt katsomaan ohjelmaa, niin eihän hän pysty siitä keskustelemaankaan, Rönnberg sanoo.
Kela: Linjauksesta voidaan joustaa
Kelalta sanotaan, että tulkkauspalvelun uudesta ohjeistuksesta voidaan joissain tilanteissa joustaa.
– Jos opetustilanteessa katsotaan lyhyt tallenne ja keskustellaan siitä, eikä siinä (tallenteessa) ole vielä saavutettavuutta, niin se voi olla tilanne, jossa tulkkaus voidaan suorittaa, Peltomäki kertoo.
– Lähtökohta on, että ne (tallenteet) pitäisi tehdä saavutettaviksi, hän lisää.
STT:lle kerrotaan, että Kelalla on valmisteilla uusi tarkentava ohje tulkkauspalvelun asiakkaille ja palveluntuottajille. Tallenteiden tulkkauksen kieltävää linjausta ei kuitenkaan olla perusperiaatteiltaan muuttamassa.
– Tarkennetaan tiettyjä tilanteita, mistä on nyt tullut paljon kysymyksiä, Peltomäki kertoo.