Takana on 10 000 kilometriä Intiassa ja toiset 10 000 kilometriä Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Botswanassa. Piskuinen Datsun Go on osoittautunut niissä luotettavaksi ja yllättävän mukavaksi matkakumppaniksi.
Tykkäsimme
- hyvin vääntävästä moottorista
- erinomaisista etuistuimista
- mukavasta jousituksesta
- ulkomittoihin nähden hyvistä tiloista
Emme tykänneet
- käsijarrun hassusta sijainnista
- olemattomasta turvavarustelusta
Ei Suomeen, myynnissä Intiassa, Indonesiassa, Etelä-Afrikassa ja Namibiassa.
Yhä useampi iso autonvalmistaja miettii ns. halpa-auton tekemistä niihin maihin, joissa autoilu on vasta kehittymässä. Kun Eurooppa ja muut länsimaat on kyllästetty jo täyteen – eikä niillä ole odotettavissa suurempaa myynnin kasvua, autovalmistajien katseet on kohdistettu kasvaville markkinoille. Tällaisia ovat Kiinan lisäksi mm. Intia, Indonesia, Lähi-Itä ja tietyt Afrikan maat.
Suomalaisille tuttu tällainen tuote on Dacia, joka on löytänyt mukavasti ostajia myös länsimaissa. Edulliselle perusautolle on siis vielä kysyntää.
Renault-Nissan-konserni esitteli ensimmäisen oman ”halpisautonsa” 12 vuotta sitten. Kyseessä oli Dacia Logan, jonka konsernin pääjohtaja Carlos Ghosn tuo myyntiin muutamassa maassa halvimmillaan noin 5 000 eurolla.
Vuosien saatossa Dacia on vakiinnuttanut asemansa, ja se on myös kasvanut hieman ulos halpa-auton roolistaan. Siksi kolmisen vuotta sitten oli aika esitellä uusi ”halpisauto”. Samalla kaivettiin esiin naftaliinistä perinteinen Datsunin tuotemerkki. Datsun Go:n myynti alkoi Intiassa ja sitä ovat seuranneet myöhemmin Indonesiassa valmistettava Go+ sekä Venäjällä valmistettavat Lada-pohjaiset Datsun on-Do sedan ja sen viistoperäinen sisarmalli mi-Do. Tuotekehitysputkessa on myös pieni katumaasturi.
Kun auton valmistuksen lähtökohtana on se, ettei sen hintalappu saa olla kaupassa suuri, monista asioista on jouduttu tinkimään. Go:n mukavuusvarustelu on esimerkiksi hyvin niukka. Tarjolla ei ole sen paremmin uusimpia älykotkottimia kuin ihmeellisiä istuimen säätöjäkään. Rattikin liikkuu vain pystysuunnassa. Ilmastointi sentään löytyy, ja hyvä niin, koska kuumissa maissa se on paras turvavaruste. Kun ohjaamo on inhimillisen lämpöinen, kuskit ovat paljon virkeämpiä.
Muu turvavarustelu on sen sijaan köyhää. ABS-jarruja ei saa rahallakaan, eikä Intiassa tai Indonesiassa ole tarjolla edes turvatyynyä. Ei siis yhtä ainuttakaan. Afrikassa myytävissä versioissa sellainen sentään on. Tämä on hyvä, sillä Afrikassa tiet ovat paremmassa kunnossa kuin Intiassa ja pikkuautoilla ajetaan paljon kaupunkien ulkopuolellakin.
Näistä lähtökohdista Go oli heti ensikilometrien jälkeen positiivinen tuttavuus – se tuntui ihan autolta. Ensikoeajo tapahtui Intiassa, jossa auton mittariin kertyi 27 päivässä hieman yli 10 000 kilometriä. Ei kuulosta kovalta saavutukselta, mutta Intian tiestö on todella haastava paikka mille tahansa autolle. Tiet ovat niin huonossa kunnossa ja niin täynnä kuoppia, että 60 km/h nopeus on jo hyvä. Go:n alhaisin yhden päivän keskinopeus oli 21 km/h, 13 tunnin aikana kilometrejä kertyi 272. Ja kyseessä oli iso valtatie, Kalkuttasta kohta Darjeelingiä vievä pääväylä.
Näin ollen se ei ollut iso yllätys, että jouduimme vaihtamaan molemmat etuiskarit 7 000 kilometrin ajon jälkeen. Se oli sen sijaan melkoinen yllätys, että emme joutuneet vaihtamaan matkan aikana yhtään rengasta.
Huonojen teiden lisäksi Intiassa ajamisesta tekee haastavaa täysin hullu liikennekulttuuri. Intiassa on periaatteessa vasemmanpuoleinen liikenne, mutta porukat menevät usein sieltä, missä on tilaa. Se on aivan tavallista, että moottoritielläkin tulee vastaan toisia autoja, traktoreita ja vespariksoja. Lisäksi tiellä on vähän väliä eläimiä – ja etenkin pyhiä lehmiä, jotka ovat Intiassa teiden kuninkaita, joita väistävät rekatkin.
Toinen Go-ajo sijoittui myöhemmin eteläiseen Afrikkaan, jossa toisen Go:n mittariin kertyi vajaassa kolmessa viikossa 9 500 kilometriä. Matkan keskinopeus nousi yli sataan tuntikilometriin, eli auto joutui hyvin erilaiseen testiin kuin Intiassa. Keskikulutus oli 6,9 l/100 km, kun Intiassa se oli 6,3 l/100 km. Kumpikaan ajoista ei ollut lähelläkään normaalia suomalaista ajosuoritetta.
Go selvitti Afrikankin ilman ongelmia, edes öljyä ei jouduttu lisäämään kertaakaan. Renkaiden suhteen tuuri oli sen sijaan Intiaa heikompi, molemmat takarenkaat jouduttiin vaihtamaan kertaalleen. Onneksi kyydissä oli kaksi normaalikokoista varapyörää…
Lähes 20 000 kilometrin jälkeen Go:lle on pakko nostaa hattua. Se maksaa halvimmillaan Intiassa noin 4 000 euroa ja Etelä-Afrikassa 4 500 euroa. Tuohon rahaan nähden ostaja saa varsin hyvän auton, jossa on moderni ja pienikulutuksinen moottori. Ainoastaan turvavarustelu on retuperällä – ja varsinkin Intiassa. Toisaalta moni ajaa siellä autolla harvoin muualla kuin kaupunkiliikenteessä.
Kun Renault-Nissan ilmoitti herättävänsä Datsunin tuotemerkin uudelleen henkiin, moni Datsun-fani alkoi unelmoida jo uuden karheasta Datsunista. Ja vaikka Go on jollain tapaa 100 A:n perillinen, se edustaa muuttunutta maailmaan. Autoa valmistetaan vain kehittyville markkinoille, sitä ei olla tuomassa esimerkiksi lainkaan Eurooppaan – ainakaan näillä näkymin. Eikä tuonnissa tänne olisi edes sen suurempaa järkeä, koska noiden autojen turvavarustelu ja moottorit pitäisi päivittää ajan tasalle.
---
Datsun Go -reissun kuvia Intiasta:
---
MIKÄ Ensimmäinen ”uuden ajan” Datsun, rehellinen ja halpa pikkuauto, peruskulkine vasta autoistuviin maihin. Peruspalikat on lainattu edellisen sukupolven Nissan Micrasta.
KENELLE Go on monelle sen ostajalle ensimmäinen uusi auto – ja monelle jopa ensimmäinen auto ylipäätään.
AJETTAVUUS Ohjaus on löysähkö mutta auton käyttötarpeisiin ihan passeli. Jousitus on mukavuuspainotteinen, joka on kehittyvän maailman huonokuntoisilla teillä hyvä asia. Toki näin mukavuuspainotteisesta jousituksesta olisi iloa myös Suomessa. Pikkuautoksi Go tuntuu myös tien päällä yllättävän isolta ja vakaalta, se on vakaa vielä huippunopeudessakin. Tässä auttaa auton mittoihin nähden kohtalaisen pitkä 2,45 metrin akseliväli – pyörät ovat siis melko kulmissa.
SUORITUSKYKY Go:n sydän on Nissan Micrasta tuttu 1,2-litrainen ja 3-sylinterinen moottori – ja se on luonnollisesti vielä vapaasti hengittävä. Tästä huolimatta moottorissa on mukavasti vääntöä, eli ajo on joustavan leppoisaa. Kiihtyminen ei ole järjettömän ripeää, mutta ei sitä voi 69-hevosvoimaiselta autolta odottaakaan. Vauhtiin päästyään Go etenee kuitenkin varsin vaivattomasti vielä moottoritienopeuksissa, sillä on helppo pitää yllä 140 km/h matkanopeutta.
TILAT Pienistä ulkomitoista huolimatta Go tarjoaa yllättävän väljät sisätilat. Etupenkki on hauskasti sohvamainen eli Intiassa siinä voi matkustaa ja usein matkustaakin kolme. Takana matkustaa pari aikuistakin vielä kohtuullisen mukavasti ja tarvittaessa 4-5 intialaista. Tavaratila ei lopu sekään heti kesken.
MALLISTO Yksi moottori, yksi vaihteisto ja 3-4 varustetasoa markkina-alueesta riippuen. Myynnissä on myös Go+, joka on eräänlainen nippa nappa alle neljä metriä pitkä tilafarmari.
---
Datsun Go -reissun kuvia Afrikasta:
---
Datsun Go
Moottori 1 198 cm3, 3-syl. bensa
Teho 51 kW (69 hv) / 5 000 r/min
Vääntö 104 Nm / 4 000 r/min
0-100 km/h ei ilmoitettu
Huippunopeus 160 km/h
EU-kulutus ei ilmoitettu
CO2-päästöt ei ilmoitettu
Mitat Pituus 3 785 mm, leveys 1 635 mm, korkeus 1 485 mm, akseliväli 2 450 mm
Tyhjäpaino 769 kg
Tavaratila 265 l
Kuvat: Vesa Eskola