Elämä äärimmäisissä olosuhteissa opettaa sopeutumaan. Kävimme tutustumassa Islannin karuihin olosuhteisiin - luonnollisesti ratin takaa.
Saamme Suomessa nauttia neljästä monipuolisesti vuodenajasta. Autoilun kannalta tämä luo omat haasteensa ja niihin vain täytyy pystyä sopeutumaan. On kuitenkin paikkoja, joissa olosuhteet ovat vielä huomattavasti haastavammat kuin Suomessa pahimmillaankin. Teknavin kuvausryhmä kohtasi aikaisempaa rajumman luonnon vieraillessaan Islannin ylämailla.
Seikkailut lumisissa ja jäisissä maisemissa alkoivat Land Roverin uuden Discovery Sportin ratissa. Valmistaja halusi esitellä täysin uuden mallinsa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Meren rannalta Islannin ylämaita kohti liikuttaessa ehtii käydä nimittäin läpi kattavan kattauksen pohjoismaista ilmastoa kauniista auringonpaisteesta lumimyrskyyn.
Land Roverin tarkasti valituilla reiteillä uusi Discovery pääsi näyttämään ominaisuuksiaan. Reitteihin sisältyi erilaisia alustoja kestopäällysteestä soraan, ja hienosta hiekasta kunnon hankeen ja vesistönylitykseen. Kyseessä on Land Roverille erittäin tärkeä uutuus volyymillisesti merkittävään luokkaan.
Päivän pyörittämisen jälkeen uutuus vakuutti ainakin Teknavin Markku Alénin. – Discovery Sport on erittäin hieno auto. Se toimii matka-ajossa, mutta sillä pärjää myös teiden ulkopuolella vaikeissakin olosuhteissa, Alén kommentoi.
– Kovin seikkailu, missä me ollaan oltu, Teknavin tv-ohjelman tuottaja Jussi Ranta puolestaan sanoo.
Kunnon seikkailu alkoi niin kutsutulla ylämaalla, jolla siis tarkoitetaan alueita yli 700 metrin korkeudessa merenpinnasta. Land Roverilla hankittujen kokemusten jälkeen seurueemme suuntasi todelliseen erämaahan usean tunnin matkan päähän sivistyksestä. Siellä oli tarkoitus tutustua paikallisten extreme-harrastukseen eli tiettömissä maastoissa autoiluun – johon täysin oman mausteensa tuo vielä erittäin arvaamaton ja nopeasti muuttuva sää.
– Ylämaalla liikuttaessa kymmenessä minuutissa voi kokea kaikki sääilmiöt, kun ensin paistaa aurinko, sitten tulee vettä ja räntää, jonka jälkeen ollaan keskellä lumimyrskyä. Erilaista kuin koskaan ennen Teknavissa, tuotta Ranta toteaa.
Tähän seikkailuun ei kannata lähteä ilman kokeneita avustajia ja kunnon varusteita. Meidän ryhmäämme isännöi Islannista lähtöisin oleva Arctic Trucks, jonka väki todella tuntee aiheensa.
Kyseessä on nimenomaan äärimmäisiin talvisiin olosuhteisiin autoja tekevä yritys, joka on saanut alkunsa 25 vuotta sitten. Arctic Trucks valmistaa pääasiassa Toyotan Land Cruiseriin ja Hiluxiin pohjautuvia isorenkaisia maastoautoja, joiden alkuperäinen tarkoitus oli varmistaa perille pääsy Islannin kaltaisissa haastavissa ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Asiakaskunta on varsin monipuolista ja autoja Arctic Trucks toimittaa muun muassa sähkö- ja huoltoyhtiöistä yksittäisiin metsästäjiin. Yritys on syntynyt selkeän tarpeen ympärille, mutta liiketoiminta on sittemmin laajentunut turistien elämysmatkailuun ja autosafarien pitämiseen haastavissa olosuhteissa.
Suuren maailman tietoisuuteen Arctic Trucks nousi vuonna 2007, kun brittiläinen autoiluohjelma Top Gear seikkaili Pohjoisnavalla kyseisen yhtiön valmistamilla ajoneuvoilla. Tämän retken lisäksi yhtiön autot ovat olleet mukana projekteissa Grönlannin jäätiköillä sekä Antarktiksella. Arctic Trucks toimii nykyään myös Suomessa ja vauhtikaksikkomme tutustui viime vuoden puolella isorenkaisiin autoihin Suomen olosuhteissa.
Seuraavaksi vuorossa oli kuitenkin erilainen seikkailu. Markku sai alleen aluksi Toyota Land Cruiserin 40 milliä korotetulla maavaralla ja 35-tuumaisilla renkailla. Myös autojen voimansiirtoon tehdään kestävyyden nimissä muutoksia, mutta esimerkiksi moottoreiden viritykseen Arctic Trucks ei keskity.
Olosuhteiden haastavuus tuli nopeasti esiin, eikä mennyt kauaakaan, kun Land Cruiser oli ensimmäistä kertaa kiinni. Eteneminen auraamattomassa ja vaikealukuisessa maastossa ei ole helppoa. Muutaman kiinnijäämisen jälkeen oli aika vaihtaa astetta järeämpään kalustoon.
Matkaa jatkettiin samanlaisella kalustolla kuin Top Gear aikanaan seikkaili Pohjoisnavalla. Reilusti korotetussa Hiluxissa pyörivät alla 38-tuumaiset renkaat, ja sekä edestä että takaa löytyvät 100-prosenttiset tasauspyörästön lukot. Oikein haastaviin olosuhteisiin lähdettäessä Nokian Renkaiden erikoisvalmisteisten renkaiden ilmanpaineet voidaan laskea noin 0,3 baariin, minkä myötä renkaiden maata vasten oleva pinta-ala kasvaa ja ne toimivat lumikenkien tavoin. Paineenlaskua silmälläpitäen auto on myös varustettu kompressorilla, jotta matkaa voi jatkaa pahimpien paikkojen jälkeen normaaleilla ilmanpaineilla.
Kaluston ollessa viimeisen päälle kunnossa vastuu etenemisestä on kuljettajalla. Markku ei kuitenkaan tällä kertaa saanut haluamaansa tuntumaan autoon ja suurimpia ongelmia tuotti nimenomaan joka puolella olevan valkoisen maaston lukeminen.
– Pinna oli tiukassa ja kyllä siellä oli mun Teknavin historian vaikein päivä. Jäin kiinni ainaki sata kertaa, Markku muistelee ja jatkaa:
– Meidän piti edetä noin 20 kilometriä, mutta lopulta päästiin varmaan noin 5 kilometriä ennen kuin jouduttiin kääntymään takaisin.
Tuottaja Jussi Ranta paljastaa erään syyn heikolle etenemiselle:
– Markku odotti kai hieman vauhdikkaampaa meininkiä, eikä oikein jaksanut kuunnella ohjeita.
Lumisessa maastossa ja isoilla renkailla olisi tärkeää välillä edetä tunnustellen ja rauhallisesti ”hiipien”. Silloin maastonlukeminenkin onnistuisi ja haastavat paikat olisi helpompi havaita ennen kuin siellä oltaisiin pohjaa myöten kiinni.
Paluumatkalla sivistykseen Islannin oikukas luonto näytti vielä kerran voimansa. Ennen Reykjavikiin pääsyä ryhmämme joutui keskelle voimakasta lumimyrskyä. Valtaosa paikallisistakin oli jäänyt kiinni autoillaan ja esimerkiksi useita pääkatuja oli jouduttu sulkemaan. Tällaisessa myrskyssä tuuli on niin voimakas ja puuskittainen, että sopivasti kohdalle osuessaan se voi jopa siirtää autoa liukkaalla alustalla. Onneksi kalustomme oli juuri oikeaan aikaan keliä vastaavaa, ja pääsimme viemään reissun turvallisesti päätökseen.
Reissu tarjosi jälleen kasan unohtumattomia kokemuksia ja uusia opetuksia.
Land Rover Discovery Sport on täysin uusi tuote. Se jakaa osan perusrakenteestaan Range Rover Evoquen kanssa, mutta luonteiltaan autot ovat eri maata. Discovery Sport tarjoaa huomattavasti enemmän tilaa ja lisävarusteena autoon on saatavissa kaksi lisäpaikkaan, jolloin auto on kokonaisuudessaan 7-paikkainen.
Edeltäjäänsä verrattuna Discovery Sport on ottanut aimo harppauksen eteenpäin niin tyylikkyydessä kuin laatuvaikutelmassaan. Sisustus noudattelee merkille tyypillistä linjaa, jossa on ripaus työkalumaisuutta, mutta samalla myös luksusta.
Koeajoauton 190-hevosvoimainen moottori ja ZF:n uusin 9-portainen automaatti sopivat autoon hienosti. Merkille perinteiseen tyyliin neliveto on jatkuva ja uudessa Discovery Sportissa se on toteutettu viidennen sukupolven sähköisesti ohjatulla Haldex-kytkimellä. Maastoajossa etenemisestä huolehtii isosisarien tapaan Land Roverin Terrain Response pidonhallintajärjestelmä.
Turvallisuuteen on panostettu paljon ja myös auton ulkopuoliset kulkijat on huomioita uudella tavalla. Auto on nimittäin ensimmäinen SUV, joka on varustettu jalankulkijaturvatyynyllä. Tämän lisäksi varustuksesta löytyy automaattinen hätäjarrutusavustin, ja lisävarustelistalta voi poimia pitkän listan muita turvallisuusvarusteita.
—
Land Rover Discovery Sport SD4
Moottori: 2179 cm3, 4-syl. turbodiesel
Teho: 140 kW (190 hv) / 3500 r/min
Vääntö: 420 Nm / 1750 r/min
0-100 km/h: 8,9 s
Huippunopeus: 188 km/h
Vaihteisto: 9-portainen automaatti, jatkuva neliveto
EU-kulutus: 6,3 l/100 km
CO2-päästöt: 166 g/km
Mitat: pituus 4589 mm, leveys 1894 mm, korkeus 1724 mm, akseliväli 2741 mm
Tavaratila: 479–1698 l
Omamassa: 1863 kg
Islannissa ajettu: Toyota Land Cruiser 150 AT35
Ensimmäisenä ajossa ollut Land Cruiser oli läpikäynyt varsin kevyen muutoksen. Tällainen peruspaketti sisältää alustan 40 millimetrin korotuksen, joka toki parantaa maasto-ominaisuuksia varsin merkittävästi. Kun se vielä yhdistetään 35-tuumaisiin renkaisiin, eivät hieman pitempään käyttämättömänä olleet mökkitietkään enää ole esteitä perille pääsyssä. Lisäksi levitetyt pyöränkaaret tuovat oman mausteensa auton ulkonäköön.
Arctic Trucks ei tee muutoksia auton moottoriin, eivätkä asiakkaat yleensä sitä edes kysykään. Valtaosa autoista menee työkäyttöön, jolloin luotettavuus on olennaisin tekijä. Land Cruiserin pellin alta löytyy siis tuttu 190-hevosvoimainen 3,0-litrainen neloskone.
Tällaisen kevyen muokkauksen läpikäyneitä autoja myydään esimerkiksi haastavissa olosuhteissa liikkuville metsästäjille, maanviljelijöille ja esimerkiksi metsänvartijoille. Ja toki mukaan mahtuu aina niitä, jotka vain haluavat erottautua massasta.
Toyota Land Cruiser 150 AT35
Moottori: 2982 cm3, 4-syl. turbodiesel
Teho: 140 kW (190 hv) / 3400 r/min
Vääntö: 420 Nm / 1600-3000 r/min
Voimansiirto: 5-portainen automaatti, kytkettävä neliveto, alennusvaihteisto
Maavara: 260 mm
Renkaat: 35x12,5”
Vanteet: 17x10”
Omamassa: Noin 2200 kg
Islannissa ajettu: Toyota Hilux AT38
Tositoimiin ja erityisen haastaviin olosuhteisiin lähdettäessä Arctic Trucks tarjoaa hieman enemmän muutoksia läpikäynyttä Hiluxia. Juuri tällaisilla autoilla myös Top Gear matkasi Pohjoisnavan jäätiköillä, joten niiden kyvykkyys on julkisesti todistettu.
Voimalinja on moottorin ja vaihteiston osalta ennallaan, mutta sen jälkeen sekä eteen että taakse on lisätty 100-prosenttiset tasauspyörästön lukot. Alustaa on korotettu enemmän ja alustan komponenteista ei enää juurikaan löydy tehtaan alkuperäisiä osia. Kun alle laitetaan 38-tuumaiset renkaat, nousee maavara kunnioitettavaan 450 millimetriin. Renkaiden ilmanpaine on mahdollista laskea lähes 0,2 bariin, mikä helpottaa huomattavasti etenemistä upottavalla pinnalla. Paineiden laskua silmällä pitäen auto on myös varustettu kompressorilla.
Jo mainittujen muutosten lisäksi AT38-paketin myötä polttoainetankki vaihdetaan 160-litraiseen, ettei matka katkea kesken. Arctic Trucksin kokemuksen mukaan tällaisen auton kulutus rannikkoalueilla on 0,15–0,3 litraa kilometrillä.
Toyota Hilux AT38
Moottori: 2982 cm3, 4-syl. turbodiesel
Teho: 126 kW (171 hv) / 3600 r/min
Vääntö: 360 Nm / 1400-3200 r/min
Voimansiirto: 5-portainen automaatti, kytkettävä neliveto, alennusvaihteisto, 100 prosenttiset tasauspyörästön lukot edessä ja takana
Maavara: 450 mm
Renkaat: 38x15,5”
Vanteet: 15x12,5”
Omamassa: noin 2150 kg
—
Marko Terva-ahon kolumni:
Ihan hullu maa
Teknavin kuvausmatka Islannissa on takana. Makaan puolitiedottomassa tilassa reykjavikilaisessa hotellihuoneessa. Kolme päivää islantilaista ulkoilmaa on tehnyt tehtävänsä. Sormi vaihtaa laiskasti tv-kanavaa kaukosäätimestä, kunnes kuvaruudun valtaa huikea animaatiosarja Simpsonit. Ja mikä yhteensattuma, Simpsonit seikkailevat juuri Islannissa! En pysty pidättämään nauruani. Homerin ja hänen ystäviensä reissutapahtumat muistuttavat jo liikaa Markun ja minun matkoja.
– Katsoitko aamupäivällä tv:tä, Simpsonitkin olivat Islannissa, kysyin Markulta?
– Juu näin. Se Homer onkin sitten ainoa, jonka tunnen Islannista. En tunne täältä oikeasti ketään, naureskeli maapallon kiertänyt rallimestari.
– Jos Norja on turskamaa, niin onko Islannissa sitten silliä? tuli vielä kysymys perään.
Ennenkuin ehdin vastata, Markulla oli jo seuraava aihe hallussa.
– Kyllä täytyy nostaa islantilaisille hattua, kun nousivat talousahdingostaan. Ja Suomi-poika vaan rämpii. Hyvä Arkadianmäki, latasi Markku.
– Pyri eduskuntaan, ehdotin.
Vastaus tuli nopeasti.
– Olen sinne liian viisas.
Islanti ei ole tunnettu superautoistaan tai moottoriurheilustaan, mutta lava-autot ovat kovaa huutoa. Ensimmäinen kuvauspäivä koostuikin uuteen Land Rover Discovery Sportiin tutustuessa. Olimme yksi kuvausryhmä muiden joukossa mallin lanseeraustapahtumassa, mutta ajoneuvokouluttaja, skotlantilainen Ron, lupasi edellisenä iltana punaviinipäissään meille ihan oman kuvausretkemme. Ja mies piti sanansa.
Päivän ehdottomasti huikein testi oli joen ylitys. Discovery Sportilla kun voi kahlata metrin syvässä vedessäkin. Huomasi kyllä, että moni "Lantikka" oli virtaavassa vedessä jo edennyt, sillä teräviä kiviä oli irronnut inhottavasti joen pohjasta. Mutta jostain Land Rover vain raapi pidon ja pienistä jumituksista huolimatta selvisimme joka kerralla ylös.
– Tää oli liian helppoa. Kuule Keniassa 1970-1980-luvuilla joenylityksiä oli paljonkin, Markku muisteli rinta rottingilla.
– Safari-rallissa joenylistysten jälkeen oli vaikea löytää pimeässä suuntia, kun autoissa oli silloin vain ylävalot. Mutta opin Rauno Aaltoselta ja Shekhar Mehtalta merkkamaan harjoituksissa jokien jälkeiset puut tien paikantamiseksi. Ja taas mentiin jokien yli jalka suorana.
Ylityksen jälkeen Markku pyöritteli Discovery Sportia 360 astetta ihan näytön vuoksi, mutta hämmästytti pelleilyllään Land Roverin ajokouluttajat.
– En ole ikinä nähnyt, että Land Roveria pyöritetään tuolla tavalla, eräs britti ihmetteli hölmistyneenä.
Näköjään Markun temppu oli niin mykistävä, että jatkaessamme matkaa, kaveri jäi opettelemaan temppua ihan omaksi ilokseen.
Land Rover -päivän jälkeen matkamme jatkui Arctic Trucks Islandin automiesten parissa. Olivathan he avustaneet vuosia sitten myös sitä kuuluisampaa auto-ohjelmaa Top Gearia Pohjoisnavalla. Jo yöpyminen Islannin erämaan keskellä oli jo oma lukunsa. Majatalossa yöpyi parisenkymmentä retkeilijää ja seikkailijaa. Emme olleet edes ainoita suomalaisia, sillä eräs suomalaisneito Pohjanmaalta oli ulkomaalaisystävineen lähtenyt tutustumaan paikallisiin kuumiin lähteisiin. Yllätys odotti vielä aamupalalla, kun törmäsimme rallin MM-sarjaa ajavan Kris Meeken veljeen. Hän oli elämysmatkalla ja tilannut jopa helikopterin maisemien ihailuun, mutta myrsky peruutti heidän suunnitelmansa.
Land Cruiser - ja Hilux-päivä oli sitten myrskyinen monestakin syystä. Ensinnäkin tuuli ja lumisade teki oloista haastavan. Toiseksi kuljettajamme Alén ei ollut omimmallaan vieraalla maaperällä.
– Ei tässä ole mitään järkeä. Mitä nämä islantilaiset saavat tästä? Päätöntä touhua, sadatteli Alén jäätyään kolmannen kerran syvälumeen kiinni.
– Ja mieti, mikään vakuutus ei ole voimassa, kun ajat päätieltä omille teillesi tänne syvälumeen. Vakuutus ei korvaa mitään, jos särjet kaluston täällä hevon korvessa. Olet ihan omalla riskilläsi, pyöritteli Markku päätään.
Elämysmatkailu väkivahvoilla monstereilla on oma taiteenlajinsa. Matkanteko on hidasta, eikä haavereilta vältytä. Hyvänä esimerkkinä viiden hengen porukka, joiden matkanteko kohti satojen kilometrien päässä olevaa jäätikköä käynnistyi vasta meidän kuvauspäivän päätyttyä. Miehet lähtivät ajamaan yönselkään ja olivat edenneet vasta reilun 10 kilometriä, kun kolmesta maasturista kaksi oli jo syvällä hangessa.
– Meillä on täällä yleensä sellainen tapa, että jos autoon tulee tekninen vika, niin silloin autetaan. Jos syy on kuskissa, niin se on oma moka, koita selvitä, nauroi Arctic Tracksin insinööri-ajo-opettaja Gisli Jónsson.
Haastava kuvauspäivä sai arvoisensa lopun. Paluumatkallamme myrsky yltyi ja päätiet Reykjavikiin suljettiin. Jouduimme kiertämään pikkuteitä vielä reilut sata kilometriä päästäksemme sivilisaation pariin. Olisittepa nähneet Markun ilmeen.
– On tämä ihan hullu maa, Markku manasi.
– Hetkonen, onko tämä muuten Islanti vai Grönlanti? kysyi hiukan väsynyt testiajajamme myrskyn keskellä.
– Markku, kyllä me ollaan kohta kolme päivää oltu Islannissa", huomautin ystävääni.
Markku pyöritteli päätään, repesi nauruun ja tokaisi.
– Ai perskele, sanoin muuten kavereille lähteväni Grönlantiin.