Demokraateille ehdokkaan vaihtaminen olisi valtava riski, mutta Bidenin kannatuksen sulaessa se saattaa olla ainoa vaihtoehto.
Spekulaatiot Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin työkyvystä ovat saaneet monet pohtimaan, olisiko demokraattipuolueen yhä syytä vaihtaa ehdokastaan marraskuun presidentinvaaleihin.
Vaikka useat demokraatit julkisuudessa vakuuttavatkin lojaaliuttaan Bidenille, kulisseissa tunnelmaa on kuvailtu kireämmäksi.
– Amerikkalaiset äänestäjät ovat tienneet koko ajan, mikä tämän miehen tilanne on. Nyt se on vain tullut koko maailmalle selväksi suorassa tv-lähetyksessä. Siksi demokraattipuolue on kriisissä, sanoo Yhdysvaltain historian dosentti, professori Markku Ruotsila.
Kiire päätökselle on ilmeinen, sillä ehdokas vahvistetaan puoluekokouksessa elokuussa. Biden on voittanut jo demokraattien esivaalit, joten istuvan presidentin jättäytyminen vapaaehtoisesti kisasta olisi ainoa vaihtoehto vaihtaa ehdokasta.
Norsut ja aasit kohtasivat jälleen Jenkkivaalit 2024: Ex on Next -väittelyohjelmassa Markus Leikolan johdolla. Ohjelman vakiovieraina väittelevät republikaanien puolelta Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila ja demokraattien puolelta valtio-opin maisteri, politiikkakonkari Kaisa Vatanen. Katso koko lähetys videolta artikkelin alusta. |
– Kysymys on nyt siitä, saavatko demokraatit kasattua itsensä. Jos ehdokasta halutaan vaihtaa, sen pitää tapahtua nopeasti. Jos halutaan pitää Biden, sen pitää tapahtua nopeasti, sanoo valtio-opin maisteri, politiikkakonkari Kaisa Vatanen.
– Jos päätös saadaan tehtyä eikä tilanne jää vellomaan, on vielä mahdollisuus voittaa.
Kyselyt synkkiä Bidenille ja Harrisille
Demokraattien vaihtoehdot vaikuttavat olevan kuitenkin vähissä.
Viime viikolla julkaistussa mielipidemittauksessa entisen presidentin vaimo Michelle Obama oli ainoa henkilö, joka päihittäisi Donald Trumpin.
Obaman kannatus oli molempia Bidenia ja varapresidentti Kamala Harrisia suurempi. Hän oli myös kyselyn ehdokkaista ainoa, joka voittaisi Trumpin selvin numeroin: 50 prosenttia vastaajista äänestäisi Obamaa, 39 prosenttia Trumpia.
Obama ei kuitenkaan ole ilmaissut mielenkiintoa vaalipolitiikkaan, vaikkakin spekulaatiot siitä yltyvätkin säännöllisin väliajoin. Viimeksi maaliskuussa Obama tyrmäsi huhut ehdolle asettumisesta.
Gallupit eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, etenkään tilanteessa, jossa mukana on ei-virallisia ehdokkaita, muistuttaa Vatanen.
Jos Harris olisi virallinen ehdokas, hänen kannatuksensa todennäköisesti kasvaisi. Samaisessa kyselyssä Harrisin kannatus oli hivenen Bidenia suurempi Trumpia vastaan.
– Hän kuitenkin puhuttelee aivan erilaisia äänestäjäryhmää kuin Biden – esimerkiksi niitä, joita Trumpin kampanja on kovasti yrittänyt tavoitella: nuorempia, mustaihoisia, etnisiä vähemmistöjä, kaupunkilaisia ihmisiä, Vatanen kuvailee.
Vatasen mukaan olisi luontevaa, että ehdokas olisi istuva varapresidentti, joka on näyttänyt jo taitonsa ja on jo julkisuudessa toisin kuin monet muut demokraattinimet.
– Kaikki törky mitä hänestä on kaivettavissa, on jo kaivettu. Kuka tahansa muu olisi isompi riski.