Professori Benita Heiskasen mukaan kesäkuun lopun väittely oli niin räikeä epäonnistuminen, ettei sen jälkeen ole voitu enää teeskennellä, ettei Bidenin ehdokkuudessa olisi ongelmaa.
Jatkuvat demokraattien riveistä tulevat vetoomukset presidentti Joe Bidenin vetäytymiseksi presidenttikisasta kertovat siitä, että ongelma ei tule poistumaan, arvioi Turun yliopiston John Morton -keskuksen Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.
Ensimmäinen demokraattisenaattori on nyt julkisesti pyytänyt Bidenia vetäytymään presidenttikisasta. Vermontilaissenaattori Peter Welch kirjoitti Washington Postissa keskiviikkona paikallista aikaa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että Bidenin tulisi vetäytyä kisasta maansa edun vuoksi.
– Vaikka tässä tulisi joku onnistunut haastattelu tai tapahtuma, jossa ei tapahdu mitään kömmähdyksiä, niin ne muistuttavat siitä, että tämä ongelma jatkuu koko seuraavan neljä vuotta, jos hän voittaa vaalit, Heiskanen sanoo STT:lle.
Heiskasen mukaan äänestäjät ovat osoittaneet jo pidemmän aikaa epäluottamusta Bideniin.
– Äänestäjät ovat jo vuosia indikoineet, että he eivät luota presidentin toimintakykyyn. Nyt vasta on tullut näitä korkean profiilin (demokraatti)puolueen sisäpiiriläisiä, jotka ovat tehneet näitä ulostuloja.
Lue myös: George Clooney paljastaa, millaisen Bidenin näki varainkeruutilaisuudessa: "Tarvitsemme uuden ehdokkaan"
Väittely nosti ongelmat keskusteluun
Useat demokraatit Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa ovat jo aiemmin vastustaneet Bidenin ehdokkuutta sen jälkeen, kun tämä epäonnistui väittelyssä republikaanien haastajaa Donald Trumpia vastaan.
Welch sanoi olevansa monien muiden tavoin huolissaan marraskuun vaaleista, joiden panokset ovat kovat.
– Emme voi unohtaa presidentti Bidenin katastrofaalista esiintymistä väittelyssä. Emme voi painaa villaisella tai jättää huomiotta kysymyksiä, joita on herännyt siitä illasta lähtien.
81-vuotias Biden muun muassa takelteli sanoissaan ja jätti lauseita kesken kesäkuun lopulla järjestetyssä väittelyssä, mikä herätti epäilyjä hänen toimintakyvystään presidenttinä.
Myös professori Heiskasen mukaan väittely oli niin räikeä epäonnistuminen, ettei sen jälkeen ole voitu enää teeskennellä, ettei Bidenin ehdokkuudessa olisi ongelmaa.
– Toki tämä asia on ollut jo tiedossa pitkään. Tämähän oli tiedossa jo vuoden 2020 vaaleissa. Oli sellainen lentävä lause tai vitsi, että Bidenia piilotellaan kellarissa.
Professorin mukaan neljä vuotta sitten asiaa pystyttiin perustelemaan koronapandemialla, mutta keskustelua Bidenin toimintakyvystä on käyty koko ajan.
Pelosi kehotti tekemään päätöksen
Edustajainhuoneen entinen puhemies, demokraatti Nancy Pelosi kehotti keskiviikkona Bidenia tekemään päätöksensä pian, vaikka Biden itse on useaan otteeseen vakuuttanut pysyvänsä presidenttikisassa.
– On presidentin asia päättää, aikooko hän asettua ehdolle. Me kaikki rohkaisemme häntä tekemään sen päätöksen, koska aika käy vähiin, Pelosi sanoi MSNBC:n Morning Joe -ohjelmassa.
Pelosin mielestä Bidenin olisi kuitenkin lykättävä lopullista päätöstä Washingtonissa pidettävän Naton huippukokouksen päättymiseen asti. Naton 75-vuotisjuhlakokous päättyy Suomen aikaa perjantain vastaisena yönä.
Bidenin on määrä pitää kokouksen lopuksi ensimmäinen lehdistötilaisuutensa väittelykatastrofin jälkeen. Valkoinen talo on kutsunut sitä "ison pojan" lehdistötilaisuudeksi, koska Bidenilla on edelleen kova paine kääntää epäilijöidensä päät.
Lue myös: Biden koki ikävän kolauksen juuri ennen esiintymistään Nato-huippukokouksessa
"Biden kieltäytyy hyväksymästä takamatkaa"
Epäonnistuneen väittelyn jälkeen Biden kielsi ABC Newsin haastattelussa uskovansa Trumpin eduksi olevia mielipidekyselylukuja.
Lisäksi presidentti sivuutti demokraattipuolueen riveistä tähän mennessä kuuluneet soraäänet sekä hänen omaan terveyteensä ja toimintakykyynsä liittyvät kysymykset.
Professori Heiskasen mukaan on mahdollista, että Biden pitää itseään pätevimpänä vastaehdokkaana Trumpille.
– Ongelma on siinä, että hän kieltäytyy hyväksymästä tätä dramaattista takamatkaa, mikä hänellä on tällä hetkellä mielipidemittauksissa. Kyseessä ei ole mikään virhemarginaalien sisään mahtuva pieni ero, vaan hän on isolla takamatkalla, Heiskanen sanoo.
Demokraatit jakautuneet mahdollisesta ehdokasvaihdosta
Myös Bidenin mahdollisesta korvaajasta demokraattipuolueen presidenttiehdokkaana on käyty vaaliväittelyn jälkeen keskustelua. Biden itse on sanonut, että halukkaat voisivat haastaa hänen ehdokkuutensa ilmoittautumalla presidenttiehdokkaaksi.
– Kaikki, jotka eivät halua minun olevan ehdolla – olkaa ehdolla minua vastaan. Ilmoittautukaa presidenttiehdokkaiksi, haastakaa minut (demokraattipuolueen) puoluekokouksessa, Biden sanoi soittaessaan MSNBC-kanavan aamulähetykseen.
Demokraatit ovat Heiskasen mukaan jakautuneet sen suhteen, kenestä voisi tulla Bidenin mahdollinen korvaaja puolueen presidenttiehdokkaana.
Osan mielestä varapresidentti Kamala Harris on luonteva ehdokkuuden perijä, sillä esimerkiksi varainhankinta ja muu kampanjakoneisto olisi helppo siirtää varapresidentille.
Osan mielestä ehdokkaaksi taas tulisi valita jonkin strategisesti tärkeän osavaltion kuvernööri, kuten Michiganin Gretchen Whitmer, Pennsylvanian Josh Shapiro tai Illinoisin J.B. Pritzker. Lisäksi esillä on ollut muun muassa Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom.
– Sitten on sellainen näkemys, että pitäisi järjestää tällainen miniesivaali, eli puoluekokoukseen mennessä pitäisi järjestää tv-tenttejä. Kaikki halukkaat ilmoittautuisivat ehdolle ja sitten käytäisiin väittelyjä ja puoluekokouksessa päätettäisiin, kuka on paras ehdokas.
Entä millainen poliittinen myllerrys presidenttiehdokkaan vaihto olisi demokraattien keskuudessa tässä vaiheessa vaalikampanjaa?
– Ilman muuta myllerrys, mutta näkisin, että maito on jo kaatunut, Heiskanen sanoo.