Laajassa pakotejutussa tänään tuomio – syyttäjän mukaan suunnitelmallista toimintaa ohjattiin Venäjältä

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antaa tänään ratkaisun jutussa, jossa useita ihmisiä syytetään Venäjä-pakotteiden laajasta rikkomisesta.

Jutun keskiössä ovat Vantaalta toimineet yhtiöt Siberica- ja Luminor. Syyttäjän mukaan vuosina 2022–2023 niiden kautta vietiin tai yritettiin viedä Venäjälle pakotteiden alaisia tuotteita tai Venäjän läpi tuotteita, joiden kauttakulku oli kielletty.

Syytteet koskevat muun muassa lämpökameroita sekä lähes kolmea tuhatta dronea. Osan tuotteista Tulli pysäytti, mutta osa päätyi syyttäjän mukaan Venäjälle.

Luminorin toimialaa on ollut muun muassa huolinta ja rahtaus ja Siberican varastointi. Jutussa pääsyytettynä on yhtiöiden toimitusjohtaja Gabriel Temin, 43, jota syytetään törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta. Jälkimmäinen syyte liittyy kaksikäyttötuotteisiin, joita Teminin syytetään vieneen ja yrittäneen viedä Venäjälle. Kaksikäyttötuotteet ovat tarvikkeita, jotka soveltuvat siviilikäytön lisäksi sotilaallisiin tarkoituksiin. Niiden viemiseen tarvitaan erikseen lupa.

Teminin lisäksi kahta Siberican työntekijää, yhtä sen alihankkijayrityksen edustajaa sekä yhtiöille passituksia tehnyttä huolintayrityksen edustajaa syytetään törkeästä säännöstelyrikoksesta. Huolintayrityksen edustajaa syytetään myös puolustustarvikkeiden maahanvientirikoksesta Teminin kanssa. Kaikki ovat kiistäneet syytteet.

"Dronet tarkoitettu lelukäyttöön"

Pääsyytetty Temin on sanonut pitäneensä yhteyttä Tulliin ja toimineensa sen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hänen mukaansa yhtiöt toimivat vain välivarastona asiakkaiden tilaamien tavaroiden lähettäjän ja niiden määränpään välillä.

– Varastoimme tavaraa niin kauan kun asiakas halusi – – (Siberica ja Luminor) eivät omistaneet tuotteita, ja asiakkaat hoitivat itse niiden kuljetuksen varastolta eteenpäin, Temin sanoi oikeudessa.

Teminin mukaan palveluun sisältyi tullikuljetuksissa tarvittava tavaroiden vientiselvitys tai passitus, jos asiakas ei itse halunnut hoitaa sitä. Hänen mukaansa tavarat ilmoitettiin Tullille niillä nimikkeillä, joilla ne olivat varastoon saapuneet, eikä mitään yritetty peitellä.

Esimerkiksi syytteessä mainitut 2 775 dronea päätyivät Teminin mukaan turkkilaiselle asiakkaalle eikä niitä viety Venäjälle tai kuljetettu Venäjän kautta. Hänen mukaansa dronet olivat alle 500 gramman painoisia minidroneja, jotka on tarkoitettu lelukäyttöön.

Oliko pakotteista epäselvyyttä?

Syyttäjän mukaan rikollisella toiminnalla tavoiteltiin huomattavaa taloudellista hyötyä, se oli suunnitelmallista ja sitä ohjattiin Venäjältä. Tästä todisteena syyttäjä esitti oikeudessa venäjänkielisiä Whatsapp- ja Telegram-viestejä Teminin ja venäläisistä numeroista viestineiden henkilöiden välillä.

Temin on kiistänyt jyrkästi saaneensa mitään ohjeistusta Venäjältä. Puolustuksen mukaan Temin johti kansainvälistä huolintayhtiötä, jolla oli myös venäläisiä asiakkaita, mutta heille toimitetut tavarat eivät puolustuksen mukaan olleet pakotteiden alaisia.

Syyttäjäpuolella ei ole tietoa siitä, mihin tarkoitukseen Suomesta epäillysti pakotteiden vastaisesti Venäjälle viedyt tuotteet ovat päätyneet. Erityisen raskauttavana syyttäjä on pitänyt sitä, että rikoksia epäillään tehdyn yritystoiminnassa.

– Suomessa säännöstelyrikokset ovat enemmän liittyneet yksityishenkilöiden maastavientiin, kuten ylellisyystuotteisiin tai käteiseen rahaan. Katsomme, että yritykset, jotka tekevät vientiä ammatikseen, ovat vielä paremmin selvillä siitä, mikä on kiellettyä vientiä ja mikä ei, syyttäjä Marie Pihlström sanoi oikeudenkäynnin alussa.

Vastauksissaan syytteisiin monet syytetyistä sanoivat, että Venäjä-pakotteita koskevasta sääntelystä oli vaikea pysyä kärryillä, kun uusia pakotekierroksia tuli toinen toisensa perään.

– Heti (Ukrainan) sodan alkamisen jälkeenhän tuli uusia määräyksiä pitkä liuta, ja ne ovat muuttuneet siitä koko ajan. Säännökset eivät ole olleet selkeitä Tullille itselleenkään, kun jokaisesta asiasta, joita täällä käydään läpi, on pyydetty ulkoministeriön lausuma. Tässä käydään oikeutta juuri siitä, kuinka laaja selonottovelvollisuus (syytetyillä) tässä asiassa on ollut, Teminin avustaja Jussi Kaasalainen sanoi.

Liikevaihto seitsenkertaistui

Virosta Suomeen lapsena muuttanut Ranskan kansalainen Temin vangittiin syyskuussa. Sitä ennen Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö oli lisännyt hänet yhtiöineen Venäjä-pakotelistalleen. Listan mukaan yhtiöt olivat toimittaneet Venäjälle ulkomaisia elektroniikkatuotteita, kuten lennokeissa käytettäviä kameroita. Sittemmin myös Euroopan unionin neuvosto asetti Teminin EU-pakotteiden alaiseksi.

Syyttäjä vaatii Teminille vankeusrangaistuksen ohella kolmen vuoden liiketoimintakieltoa ja tämän yrityksille yhteensä 80 000 euron yhteisösakkoa. Lisäksi häntä vaaditaan korvaamaan toisen yhtiönsä kanssa yhteisvastuullisesti yli 88 000 euron rikoshyöty.

Vaaditussa rikoshyödyssä on otettu huomioon se, että syyttäjän mukaan Luminorin liikevaihto kasvoi huomattavasti Venäjä-pakotteiden jälkeen. Syyttäjän mukaan yhtiön liikevaihto seitsenkertaistui vuodesta 2021 vuoteen 2022.

Lue lisää: Suomalaisyhtiöitä johtava mies on asetettu EU:n pakotelistalle – epäillään talouspakotteiden kiertämisestä

Pakotelistalle joutuneiden suomalaisyritysten toimitusjohtajan nimi julki – tiedossa myös rikoksen tekopaikka

Yhdysvaltojen pakotelistalle päätyneiden yritysten toimitusjohtajaa vaaditaan vangittavaksi