Murrosiän varhainen alkaminen on melko yleistä tytöillä ja hyvin harvinaista pojilla, kertoo Husin lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologi Päivi Miettinen. Murrosiän alkamisaika on vahvasti perinnöllinen, eli varhain kehittyneiden vanhempien lapset ovat usein kehityksessä ajoissa.
Pojilla ennenaikaisesti alkavan murrosiän taustalta löytyy usein jokin elimellinen syy, kuten mieshormonia tuottava kasvain. Tytöillä elimelliset syyt ovat harvinaisia, ja on yleistä, että varhaiselle kehitykselle ei löydy mitään selkeää syytä.
Tyttöjen murrosikä alkaa tavallisesti 8–13 ja poikien 9–13,5 vuoden iässä. Tätä varhaisempi murrosiän alkaminen on tarpeen tutkia. Tytöillä murrosiän ensimmäinen merkki on rintojen ja pojilla kivesten kasvu.
– Kokemukseni mukaan monet vanhemmat ja joskus jopa lääkärit luulevat, että murrosikä alkaa siitä, kun tulee karvoitusta, hiki alkaa haista ja hiukset rasvoittua, mutta nämä eivät vielä kerro murrosiän alkamisesta vaan enemmänkin lisämunuaisen kypsymisestä.
Miettisen mukaan murrosiän keskimääräinen alkamisaika on aikaistunut vuosikymmenien saatossa hiljalleen, mutta murrosiän kokonaispituus ei ole juurikaan lyhentynyt. Esimerkiksi kuukautisten alkaminen, joka ajoittuu tyttöjen murrosiän loppuvaiheeseen, on pysynyt pitkään noin 12,5–13 ikävuodessa.
Varsinkin tyttöjen murrosiän alkamisajan varhaistumista saattaa osittain selittää ylipainon yleistyminen, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologi Päivi Keskinen.
– Arvellaan, että muun muassa rasvakudoksessa muodostuvalla estrogeenilla ja leptiinillä voi olla osuutensa siihen, miksi ylipainoisille tytöille voi ilmaantua murrosiän merkkejä hieman aikaisemmin kuin hoikemmille ikätovereille, Keskinen sanoo.
Murrosiän jarruttamista lääkkeillä
Murrosiän ennenaikaiseen alkamiseen on joissakin tutkimuksissa liitetty haitallisia terveysvaikutuksia, kuten korkeampaa riskiä tiettyihin syöpiin, sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen, mutta Miettisen mukaan tällaisista asioista ei kannata liikaa huolestua.
– Mitä aikaisemmin murrosikä alkaa, sitä todennäköisemmin taustalta voi löytyä elimellinen syy, joka saadaan hoidettua.
Ennenaikaiseen murrosiän alkamiseen on Miettisen mukaan yhdistetty myös lyhyempi pituus aikuisiällä – ja varsinkin tytöillä, sillä murrosiän lopputapahtuman eli kuukautisten alkamisen jälkeen pituutta tulee enää keskimäärin 3–11 senttiä.
Pituutta ja luuston kypsymistä saadaan seurattua terveydenhuollossa, ja jos vaikuttaa siltä, että pituus jäisi selvästi odotettua lyhyemmäksi, murrosikää voidaan jarruttaa lääkkeillä.
Miettisen ja Keskisen mukaan murrosikää jarruttavien lääkkeiden käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt viime vuosina.
– Jarrutushoitojen on tutkimuksissa todettu olevan turvallisia lapsille, eikä niitä yleensä käytetä kovin pitkään, eli tytöillä hoito lopetetaan yleensä 10–11 ja pojilla 11–12 vuoden iässä. Tavoitteena on, että hoidon lopettamisen jälkeen murrosikä lähtee etenemään suunnilleen samaan aikaan ikätovereiden kanssa, Keskinen kuvailee.
Murrosikää jarruttavat hoidot ovat pistoshoitoja, joita voidaan pistää joko kuukausittain tai kolmen tai kuuden kuukauden välein esimerkiksi kouluterveyshuollossa. Keskisen mukaan hoidolla ei pystytä täysin poistamaan jo ilmaantuneita murrosiän merkkejä, mutta sillä saadaan hidastettua uusien merkkien ilmaantumista.
Vanhempien kokemukset vaikuttavatMurrosikää jarruttavien hoitojen aloittamisen taustalla on Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologi Päivi Keskisen mukaan usein vanhemman pelko siitä, että ennenaikaisesti kehittyvä lapsi joutuu silmätikuksi tai kiusatuksi ikätovereidensa parissa. Keskinen sanoo, että fyysisesti ikäistään kypsemmältä näyttävä lapsi saattaa joutua herkemmin myös esimerkiksi seksuaalisen ahdistelun kohteeksi eli hoidolla ikään kuin suojellaan lasta. – Ennenaikaiseen kehittymiseen liittyy myös iso ristiriita ja hämmennys, sillä henkisesti nämä lapset ovat edelleen oman ikäisiään. Keskisen mukaan jarrutushoidon aloittamiseen vaikuttaa myös se, millä tahdilla varhain alkanut murrosikä etenee. Esimerkiksi 7-vuotias tyttö, jonka murrosikä etenee hyvin rauhallisesti, ei välttämättä tarvitse jarrutushoitoa. Husin lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologi Päivi Miettisen kokemuksen mukaan jarrutushoidon aloittamispäätökseen vaikuttavat usein vanhempien omat kokemukset. Jos vanhemmalla on ollut varhainen murrosikä ja hän on ollut sinut asian kanssa, hän ei yleensä halua vaikuttaa lapsensa kehitysaikatauluun. Jos taas vanhempi on itse joutunut kiusatuksi, hän herkästi haluaa suojella lastaan vastaavilta kokemuksilta. Miettinen huomauttaa, että varhaisen murrosiän jarrutushoito saatetaan jättää aloittamatta myös taloudellisista syistä. Jarrutushoidot maksavat keskimäärin Kelan vuosittaisen lääkekaton verran eli reilut 600 euroa vuodessa. – Vakuutuksethan aika usein korvaavat näitä lääkkeitä, jos sellainen (vakuutus) on, mikä tuo perheiden välille lisää eriarvoisuutta, Miettinen sanoo. (STT) |