Varhainen murrosikä huolestuttaa vanhempia – mistä tietää murrosiän alkaneen lapsella?

Varhainen murrosikä on aihe, joka herättää keskustelua vanhempien Facebook-ryhmissä ja näkyy lehtien otsikoissa tasaisin väliajoin.

Johtuuko varhainen murrosikä kemikaaleista?

Jos jo 6- tai 7-vuotiaan lapsen hiki alkaa yhtä äkkiä haista pistävälle ja hiukset rasvoittua, voi vanhempi kokea, että tämän lapsuus jää kesken. Samalla herää huoli siitä, onko murrosiän alkaminen normaalia jo tässä ikävaiheessa.

Aiheen googlettelu on omiaan lisäämään vanhempien huolta, kun poikkeuksetta aiheesta kirjoitetuissa artikkeleissa mainitaan erilaisten kemikaalien mahdolliset vaikutukset lapsen hormonitoimintaan ja aikaiseen murrosikään.

HUS:n lastentautien erikoislääkäri Tero Varimon mukaan teoriaa siitä, että kemikaalit olisivat yhteydessä varhaiseen murrosikään, ei ole pystytty vahvistamaan.

– Ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että esimerkiksi kosmetiikan kemikaalit aikaistuttaisivat murrosikää. 

– Historiassa on kuitenkin tiedossa tapauksia, joissa maataloudessa tai kasvintuotannossa käytetyistä kemikaaleista on ollut vaikutusta ihmistenlisääntymisterveyteen. Nykyään erilaisia torjunta-aineita valvotaan tarkasti.

Lue myös:Kouluihin halutaan tunti liikuntaa päivässä – "Liikuntatunneilla liikkuvat myös ne lapset, jotka eivät muuten liiku"

Mistä tietää murrosiän alkaneen lapsella?

Hiusten rasvoittuminen, hien haiseminen ja karvojen kasvaminen ovat monen mielestä selviä merkkejä murrosiän alkamisesta, mutta aivan näin asia ei Varimon mukaan ole.

– Nämä merkit voivat edeltää murrosiän käynnistymistä, mutta eivät tarkoita, että keskushermoston murrosikä olisi vielä käynnistynyt. Paljon lapsia kuitenkin tuodaan vastaanotolle arvioitavaksi näiden vuoksi ja nämä huolestuttavat vanhempia

– Tytöillä merkki murrosiän alkamisesta on rintojen kasvu ja pojilla kivesten kasvu.

Tytöillä keskushermoston murrosikä alkaa 8–13-vuotiaana ja pojilla 9–14-vuotiaana. 

Lue myös: Jo pienikin lapsi voi törmätä pornoon – seksuaalikasvattaja neuvoo, kuinka puhua aiheesta: "Viimeistään ennen alakoulun aloittamista olisi hyvä käydä läpi"

Murrosikä varhaistunut aiempiin sukupolviin verrattuna

Murrosiän alkamiseen vaikuttavat perimä ja ympäristötekijät.

– Jos vanhemmilla on alkanut murrosikä varhain, on lapsella todennäköisesti samanlainen kehitysaikataulu. Sama pätee myöhäiseen murrosikään. 

– Ympäristö vaikuttaa myös paljon. Nykyään ei ole puutetta ravinnosta tai sitä on liiaksikin saatavilla, eikä fyysinen työ rasita elimistöämme samalla tavalla kuin 50–70 vuotta sitten. Nämä tekijät ovat aikaistuttaneet murrosiän ja kuukautisten alkamisajankohtaa pitkällä aikavälillä.

Toisaalta murrosiän aikaistumista voivat selittää perintötekijöiden sekoittuminen. Suomalainen geeniperimä on muuttunut vuosikymmenien aikana.

– Ihmiset muuttavat enemmän maiden välillä, mikä osaltaan vaikuttaa perimän sekoittumiseen.

Lisäksi murrosikää voivat aikaistuttaa adoptio tai jotkin harvinaiset sairaudet, mutta sairaus paljastuu vain harvoin aikaisen murrosiän syyksi. 

Syytä siihen, miksi adoptio aikaistaa murrosikää, ei tarkkaan tiedetä, mutta taustalla voivat olla muun muassa stressi ja ympäristön muutos.

On siis normaalia, että murrosikä alkaa 2010-luvulla syntyneillä aiemmin kuin heidän isovanhemmillaan tai isoisovanhemmillaan.

Lue myös: Rautahammas voi jäädä kokonaan puhkeamatta – hammaslääkäri kertoo, miten se vaikuttaa suun terveyteen

Murrosiän alkamista voi viivästyttää, mutta sille on harvoin lääketieteellistä tarvetta

Lastentautien erikoislääkäri Tero Varimon mukaan on harvinaista, että murrosikää lähdetään jarruttamaan.

– Päätökseen vaikuttavat lapsen ikä ja se löytyykö keskushermostosta jokin syy, mikä on käynnistänyt murrosiän varhain.

– Laajoissa väestötason tutkimuksissa tyttöjen murrosiän varhaisen aikataulun on havaittu lisäävän hieman riskiä rintasyövälle, tyypin 2 diabetekselle tai psyykkisille sairauksille. Kuitenkaan tämä ei ole peruste jarruttaa murrosikää lääkkein.

Murrosikää voidaan jarruttaa GnRH-analogeiksi kutsutuilla pistoslääkkeillä. Lääke jarruttaa kehon murrosikäakselin toimintaa ja tätä kautta murrosiän merkkien etenemistä.

Lääke voidaan pistää 1–6 kuukauden välein ja se viivästyttää kehon omaa hormonitoimintaa ja sitä kautta etenemistä, kunnes lääkkeen käyttö lopetetaan.

Mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä todennäköisimmin jarrutushoitoon päädytään.

– Esimerkiksi murrosiän alkaessa 6-vuotiaalla ei ole lapsen etu, että murrosikä etenee. Päätös murrosiän jarruttamisesta lääkkein perustuu lapsen kokonaistilanteen arvioon. On tärkeää selvittää vanhempien murrosiän aikataulu, kasvutapa ja ilmaantuneet murrosiän merkit ennen kuin hoitoa mietitään. 

– Tärkeää on selvittää miten lapsi ja perhe kokevat tilanteen. Hoito myös maksaa perheelle vuosittain Kelan vuosiomavastuun eli lääkekaton verran, joten se on yksi mietittävä tekijä lisää.

Lue myös: Moni nuori haluaa nyt mopon sijaan mönkijän – näistä asioista vanhemmankin tulee olla perillä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!