Moni asia Suomessa muuttuu seuraavan neljän vuoden aikana, jos tulevan hallituksen kaavailut toteutuvat.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) kertoi, että edessä on neljän miljardin euron suorat leikkaukset. Säästöt osuvat usealle hallinnonalalle, muun muassa koulutukseen ja osaamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan ja -etuuksiin, maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön sekä indeksisidonnaisiin menoihin.
Lisäksi tehdään rakenteellisia uudistuksia ja työllisyystoimia, joilla pyritään sopeuttamaan julkista taloutta noin kahdella miljardilla eurolla. Orpon mukaan kaikki keinot ovat valtiovarainministeriön verifioimia.
Orpo totesi, että Suomella on velkakriisi, korkeat korot ja inflaatio, isoja haasteita sosiaali- ja terveyspalveluissa, mielenterveyden ongelmia ja nuoriso voi huonosti.
– Meillä on paljon asioita, jotka vaativat korjaamista, hän sanoi hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa.
Lue myös: Pöllöraati hallitusohjelmasta: "Puhutaanko ensi syksynä jo yleislakosta?"
Veronkorotus kallistaisi muun muassa lääkkeitä
Verotukseen tehdään sekä kevennyksiä ja kiristyksiä, mutta päätökset eivät kiristä yksittäisen ihmisen verotusta.
Ansiotuloverotusta kevennettäisiin noin puolella miljardilla eurolla. Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että keskituloisen noin 3 600 euroa kuussa tienaavan verotus kevenisi siten noin 150–200 euroa vuositasolla.
Lisäksi hallitus linjaa arvonlisäveron kiristämisestä 10 prosentista 14 prosenttiin. Korotus kallistaisi muun muassa lääkkeitä, liikuntapalveluita, kulttuuria (kuten elokuvalippuja), joukkoliikennettä ja majoituspalveluita.
– Alvin korotusta en pidä tähän kokonaisuuteen sopivana. Sen verotuotto-odotuskin on aika vähäinen, 200 miljoonaa euroa. Se kohdistuu moneen palveluun, jotka muutenkin näinä aikoina ovat haaste ihmisille, kun ostovoima on heikentynyt, arvioi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen STT:lle.
Arvonlisäveron sijasta Lehtinen olisi kiristänyt haittaveroja enemmän. Esimerkiksi tupakka- ja alkoholiverotus kiristyy hieman, mutta oluen verotus kevenee.
Ansiosidonnainen heikkenee
Tuleva hallitus on linjannut muun muassa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen, eikä työssäoloehto kartu palkkatuetusta työstä.
Ansioturvan tasoa porrastetaan nykytasosta siten, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle alkuperäisestä. Lomakorvausten jaksotus palautetaan ja omavastuupäivät palautetaan viidestä seitsemään.
Työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön muun muassa poistamalla työttömyysturvan suojaosat ja uudistuksen vaikutuksia seurataan.
Myös nykymuotoinen työmarkkinatuki uudistetaan. Työttömäksi jääneelle henkilölle turvataan laaja alkukartoitus, jonka jälkeen hän vastaanottaa yksilöllisiä ja työllistymistä edistäviä palveluita velvoitteineen. Erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat ohjataan nopeasti työllisyyspalveluiden piiriin.
Hallitusneuvotteluissa päätettiin myös, että sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä. Työnantajalla ei siten ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Orpo totesi, että monissa työehtosopimuksissa tämä on jo sovittu toisin. Tämä ei myöskään koskisi sitä, jos vanhempi jää hoitamaan sairasta lasta.
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.