Amerikkalaistutkimus on sitä mieltä, että elimistöä kiihdyttävä lenkkeily ei ole paras keino niin sanotusti päästää höyryjä pihalle, kun ärsyttää ja suututtaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan niin sanottu höyryjen päästely suuttuneena ei lauhduttaisikaan tunnekuohua tehokkaasti, kertoo amerikkalainen Ohion osavaltionyliopisto tiedotteessa.
Sen sijaan tunnetut stressinlievityskeinot, kuten syvään hengittäminen, mindfulness-harjoitteet, meditointi, jooga ja pelkkä laskeminen kymmeneen, ovat osoittautuneet tehokkaammiksi tavoiksi vihan ja raivostuksen vähentämiseen.
Tutkijat analysoivat yli 150 tutkimusta, joihin osallistui yli 10 000 ihmistä. Kävi ilmi, että kun fysiologinen kiihtyminen väheni, vihastuneisuuden tunnekin väheni.
Lue myös: Työelämä voi uuvuttaa: Milloin työstressistä pitää huolestua?
Lenkkeily ei olekaan parasta raivon purkamiseen?
Joku saattaa lähteä lenkkipolulle purkamaan turhautumistaan. Tämän tutkimuksen mukaan se ei näyttäisi olevan paras ratkaisu.
Tutkijat havaitsivat, että kiihtyneisyyttä lisäävillä toiminnoilla ei ollut vaikutusta vihan tunteeseen. Jotkin toiminnot näyttivät suorastaan pahentavan tilannetta ja yksi niistä oli lenkkeily.
Tämän tutkimuksen tekijät ovat siis sitä mieltä, että lenkille lähtö vain kiihdyttää entisestään ja voisi siten lopulta olla suorastaan haitallista.
– On todella tärkeää, että murretaan myytti siitä, että vihaisena pitäisi ikään kuin päästää höyryjä pihalle, sanoo tutkimuksen tekoon osallistunut viestinnän professori Brad Bushman Ohion osavaltionyliopistosta.
Alla olevalla videolla puhutaan siitä, miten puutarhasta voi saada terveystehoja irti. Juttu jatkuu videon alla.
7:39
Stressinlievitystä ja vastustuskykyä – näin saat terveystehot irti puutarhasta.
Tee mieluummin jotain tyynnyttävää
Tutkimuksen tekijät ovat sitä mieltä, että vihastuneisuuden vähentämiseksi on parempi tehdä jotain, mikä vähentää kiihtyneisyyttä.
Tutkimuksen tekoa johti tutkija Sophie Kjærvik. Katsaus oli osa hänen väitöskirjaansa ja se julkaistiin maaliskuussa Clinical Psychology Review -lehdessä.
Kjærvik kertoo, että yksi inspiraation lähde tutkimukselle olivat raivohuoneet, joissa kävijä saa murskata erilaisia esineitä, kuten lasia, lautasia ja elektroniikkaa. Ideana on purkaa erilaisia tuntemuksia.
– Halusin kumota koko teorian siitä, että vihan ilmaiseminen on keino selviytyä siitä. Halusimme osoittaa, että kiihtyneisyyden vähentäminen ja itse asiassa sen fysiologinen puoli on todella tärkeää, Kjærvik sanoo.
Tällainen tutkimus oli
Meta-analyysi perustui 154 tutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 10 189 ihmistä. Mukana oli eri-ikäisiä, eri sukupuolia edustuvia ja erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin niin sanottua Schachterin ja Singerin tunneteoriaa, jossa oletetaan, että tunteet koostuvat sekä fysiologisesta kiihtyneisyydestä että henkisistä merkityksistä. Sen mukaan vihasta voi päästä eroon, jos työstetään jompaakumpaa näistä puolista.
Kjærvik ja Bushman keskittyivät analyysissään sekä kiihtyneisyyttä lisääviin että sitä vähentäviin toimintoihin.
Muun muassa lenkkeily, pyöräily ja uinti kiihdyttivät, kun esimerkiksi syvään hengittäminen, rentoutuminen, mindfulness, meditointi ja slow flow -jooga, progressiivinen lihasrentoutus sekä palleahengitys rauhoittivat.
Tutkijoiden saamat tulokset osoittivat, että kiihtyneisyyttä vähentävät toimet olivat tehokkaita erilaisissa olosuhteissa.
Nyky-yhteiskunnassa kaikilla on paljon stressiä ja Kjærvikin mukaan tarvitaan keinoja siitä selviytymiseen. Hän pitää hyödyllisenä sitä, että on pystytty osoittamaan, että stressiin tepsivät strategiat toimivat myös vihaan.
Lue myös: Kannattaako optimismi? Asiaa tutkittiin kahdeksan vuoden ajan – tämä oli päätelmä
Muita havaintoja
Kiihtyneisyyttä lisäävät toimet olivat siis tämän tutkimuksen mukaan yleensä tehottomia. Toisaalta erilaisista toiminnoista saatiin erilaisia tuloksia: Havaittiin esimerkiksi, että lenkkeily lisäsi vihan tunnetta kaikkien todennäköisimmin. Liikuntatunnit ja palloilulajit näyttivät vähentävän sitä.
Tämä viittaa tutkijoiden mielestä siihen, että leikillisten elementtien lisääminen fyysiseen aktiivisuuteen voi ainakin lisätä positiivisia tunteita tai torjua kielteisiä negatiivisia tunteita.
Katso myös video: Mikä ihme on vagushermo, jonka aktivointi voi auttaa vaikkapa stressinhallinnassa?
7:16
Neuropsykologian erikoispsykologi ja kasvatustieteen professori Nina Sajaniemi kertoo, mikä tehtävä vagushermolla on ja miten sitä voi aktivoida.
Lue myös: Kahdeksan tapaa lievittää stressiä ja ahdistusta
Lue myös: Märehditkö mitättömyyksiä? Asiantuntijat kertovat, miten mielen vankilasta vapautuu – "Ei se kanna, jos itse ei ole herännyt"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Ohio State News