Jos tunteitaan joutuu pitkään säätelemään, itsehillintä saattaa lopulta pettää, kertoo tutkimus.
Mikäli olet jatkuvasti kiukkupussina toimistolla tai työpäivän jälkeen, syy saattaa piillä henkisessä uupumuksessa, kertoo The Guardian.
Italialaistutkimuksen mukaan itsekurin harjoittaminen voi tyhjentää joidenkin aivoalueiden "akut", jolloin impulssien kontrolloiminen ja päätösten tekeminen muuttuu hankalaksi. Samalla hankaloituu oman käyttäytymisen hallitseminen.
– Tutkimuksessa osoitamme, että pitkään jatkuva itsehallinnan harjoittaminen kognitiivisesti vaativien tehtävien yhteydessä aiheuttaa väsymystilan, jolle on tunnusomaista unenkaltainen aivotoiminta etuaivokuorella, tutkijat summaavat.
Lue myös: Psykologin kolme listaa: Nämä oireet kertovat burnoutista
Osa sai ilmaista tunteitaan, osa ei
Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.
Mukana oli vain 44 koehenkilöä, jotka tekivät tietokoneella useita tehtäviä 45 minuutin ajan. Osa tehtävistä oli tunteita herättävien videoiden katselua.
Osa ryhmästä sai ilmaista tunteitaan tehtävien aikana, mutta osaa käskettiin pitämään tunteensa kurissa. Koehenkilöille tehtiin myös EEG-mittaus.
Jos henkilöiden piti hillitä itseään, delta-aaltojen määrä päätöksentekoon ja impulssikontrolliin liittyvillä aivojen alueilla lisääntyi. Tutkimusta tehneen Erica Ordalin mukaan delta-aaltoja esiintyy unen aikana, mikä voisi viitata siihen, että osa aivoista "nukahti" jouduttuaan hillitsemään itseään ja tuntemuksiaan.
Lue myös: Kivakin työ voi uuvuttaa – jaksamisongelmat eivät läheskään aina johdu tekijästä itsestään
Henkisesti väsyneet toimivat aggressiivisemmin
Osana tutkimusta koehenkilöt ottivat osaa peliin, jossa rajallisia resursseja käytetään muiden kanssa vihamielisessä ympäristössä. Omia resurssejaan sai joko pitää itsellään tai jakaa muiden kanssa.
86 prosenttia tunteitaan vapaasti näyttäneistä koehenkilöistä toimi rauhanomaisesti ja jakoi muille omastaan, mutta itseään hillitsemään joutuneista näin toimi vain 41 prosenttia.
– Tutkimuksemme osoittaa, että henkisellä väsymyksellä on mitattavissa oleva vaikutus käyttäytymiseen ja että jonkinasteisesti väsyneet ihmiset käyttäytyvät todennäköisemmin vihamielisesti, Ordali kuvasi tiedotteessa.
Lue myös: Uupumus vei Annican kahdeksan viikon sairauslomalle – tämän hän oppi: "Ei tarvitse aina painaa 180 lasissa"
Koe toistettiin 403 henkilöllä, joille ei tehty EEG-mittauksia. Tässäkin ryhmässä ne, jotka joutuivat hillitsemään itseään, käyttäytyivät pelissä aggressiivisemmin.
Tutkijoiden mukaan henkisesti kuormittavan päivän päätteeksi kannattaisikin pitää taukoa ennen muihin hommiin ryhtymistä.
– Jos haluat keskustella kumppanisi kanssa ja tunnet, että olet henkisesti loppu, älä [keskustele]. Ota aikaa, keskustele jonain muuna päivänä, tutkimusta tehnyt Ordali muotoili.
Missä määrin painonhallinnassa on kyse itsekurista? Juttu jatkuu videon alla.
1:25
Väitöskirjatutkija Anu Joki on työssään perehtynyt elinikäiseen painonhallintaan.
Tutkijoiden mukaan aggressiiviseksi muuttuneen käytöksen ilmiö voisi liittyä kiistanalaiseen "tyhjiin imetyn egon" käsitteeseen, jonka mukaan tahdonvoima on rajallinen voimavara, jonka voi käyttää loppuun.
Tahdonvoiman olemassaolosta ja "määrästä" on käyty keskustelua ennenkin. Esimerkiksi tämän asiantuntijan mukaan pelkkä itsekuri ei riitä elämänmuutoksen onnistumiseen.
The Guardianin haastattelema psykologian professori Michael Inzlicht piti tuloksia kiinnostavina, mutta dataa liian heikkona, jotta siitä voisi vetää suuria johtopäätöksiä. Hän toivoikin, että tulos voitaisiin toistaa toisessa, itsenäisessä tutkimuksessa.
Aiemmin on puhuttu myös ilmiöstä nimeltä post-work restraint collapse. Jos energia ei tunnu töiden jälkeen riittävän mihinkään, kyseessä voi olla pidättyväisyysromahdus.
Lue myös:
Hyvän itsetunnon voi heittää romukoppaan, sanoo Arto – "itsetuntohehkutuksella" nurja puoli
Onko sinulla "esiburnout"? Tällaisista merkeistä tunnistat sen
Katso myös: Ihminen ei jaksa suorittaa robotinkaltaisesti samalla vauhdilla koko vuotta. Miten pitää huolta omasta jaksamisesta?
8:17
Miten stressi puretaan? Miksi osa ihmisistä jaksaa paremmin kuin toiset?
Lähteet: The Guardian, IMT School of Advanced Studies Lucca, PNAS