Kelalta oli hakenut heinäkuun alkuun mennessä tartuntatautipäivärahaa lähes 13 000 ihmistä, kertoo Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitola.
Kesäkuun viimeiseen päivään mennessä tartuntatautipäivärahahakemuksia oli tullut Kelalle 9 945. Myöntävän päätöksen oli saanut 5 963 hakijaa ja kielteisen 3 982. Vireillä oli 2 727 hakemusta.
Toukokuun loppuun mennessä etuutta oli maksettu henkeä kohden keskimäärin 125,78 euroa päivää kohden.
Kielteisten päätösten määrä väheni huomattavasti kesää kohti. Tällä hetkellä Kaitolan mukaan kielteisiä päätöksiä on noin joka neljäs, kun keväällä pahimmillaan jopa yli neljä viidestä hakemuksesta hylättiin.
– Suurin osa hylkäyksistä on johtunut siitä, että asiakkailla ei ole ollut tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräystä työstä poissaolosta tai karanteenista, Kaitola kertoo.
Tartuntatautipäivärahaa myönnetään vain, jos kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää pysymään poissa töistä, karanteeniin tai eristykseen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Paljon esillä olleet "karanteenia vastaavat olot" eivät ole oikeutus tartuntatautipäivärahaan.
Kesä-heinäkuun vaihteessa Kelassa vireillä olevista noin 2 700 hakemuksesta muutama sata on Kaitolan arvion mukaan väliaikaisen epidemiatuen hakemuksia. Väliaikaista epidemiatukea on ollut mahdollista hakea, jos jäi keväällä palkattomalle vapaalle ulkomailta Suomeen tulon vuoksi tai jäi kotiin hoitamaan alaikäistä lasta.
Tätä tukea on mahdollista hakea takautuvasti kolmen kuukauden ajan. Väliaikaista epidemiatukea on myönnetty noin 2 500 ihmiselle, ja 960 on saanut hylkäävän päätöksen.
Lue myös: Keskisuuret yritykset saaneet valtion sijoitusyhtiön kautta nyt 50 miljoonaa – saajia ei edelleenkään kerrota
Hakemuksien määrä on vähentynyt
Samalla, kun kielteisten päätösten osuus on pienentynyt, myös hakemusten määrä on vähentynyt. Kaitolan mukaan enimmillään samaan aikaan oli vireillä jopa 4 000 hakemusta.
– Hakemusvirta on vähän tyrehtynyt. Vieläkin tulee reilut sata hakemusta päivässä, mutta parhaimmillaan niitä tuli vajaat 300 päivittäin.
Tartuntatautipäivärahan hakemusten käsittelyajan tavoite on kolme viikkoa, ja siinä on Kaitolan mukaan pysytty. Käsittelijöitä on siirretty toisilta osastoilta sitä mukaa kuin muilla osastoilla hakemukset ovat vähentyneet. Väkeä on myös palkattu lisää.
Väärin perustein haettujen päivärahojen lisäksi ongelmia on ollut Kaitolan mukaan siinä, että kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin karanteenimääräyksiä ei ole pystytty toimittamaan ajoissa.
Kaitola muistuttaa, että vaikka karanteenimääräystä ei vielä olisikaan, voi hakemuksen silti laittaa vireille. Tuolloin on syytä mainita, että karanteenimääräystä odotellaan.
– Tärkeintä olisi, että hakemuksen jättää hakuajan puitteissa.
Lue myös: Yhdysvallat osti niin paljon koronalääkettä, että sitä ei ehkä enää riitä muulle maailmalle – massahankinta kutistaa saatavuuden kuukausiksi: "Pöyristyttävää"
Kelan ja terveydenhuollon välillä viestintä on kuitenkin toiminut hyvin.
– Terveydenhuollon puolelta meiltä on toivottu sellaista inhimillistä kantaa, että huomioisimme sen viiveen, jos asiakas saa määräyksen vasta kahden kuukauden jälkeen. Olemme katsoneet myönteisesti niitä tilanteita, joissa asiakas ei ole huomannut jättää hakemusta, vaan jäänyt odottamaan sitä tarvittavaa liitettä, Kaitola sanoo.
Tartuntatautipäivärahaa voi hakea takautuvasti kahden kuukauden ajan.
Kaitolan mukaan normaaliolosuhteissa tartuntatautipäivärahahakemuksia tulee noin 120 vuodessa. Heinäkuun alkuun mennessä tullut määrä on siis yli sata kertaa enemmän kuin normaalisti koko vuonna. Kelassa ymmärretään, että moni muukin taho on joutunut pikavauhtia muuttamaan toimintatapojaan.
– Ymmärrämme, että viivettä saattaa tulla, ja pyrimme tietenkin huomioimaan tällaiset inhimilliset tekijät.
Lue myös: Suomalaisten suosimille lomasaarille pääsee taas lentäen – turistikauden onnistuminen on hyvin tärkeää Kreikalle
Pahimmat ruuhkat jo takana
Husin ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että pahimmat karanteenimääräysruuhkat ovat jo takanapäin.
– Toukokuun puolivälissä pahimmat ruuhkat olivat jo ohitse. Ongelma tässä tilanteessa on se, että se (karanteenimääräys) on lain mukaan yhden ihmisen, eli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin allekirjoittama. Tilanne on nyt ratkaistu niin, että niitä on nimitetty useampia.
Järvisen mukaan tilanne on ollut sairastuneiden kannalta hankala, koska toimeentulon saaminen on kestänyt. Tartuntatautipäiväraha on täysi korvaus ansionmenetyksestä.
Järvinen sanoo, että karanteenimääräys on hallintopäätös, jossa kaikki tiedot pitää olla oikein. Toiminta päivärahan saamiseksi voi olla hidasta.
– Etuuksien saamiseksi voisi olla helpompikin reitti kuin se, että siellä on tämä hallintopäätös tehtynä. Kolikon kääntöpuolena on se, että kun tämä on ihmisen perusoikeuksiin puuttumista, siellä pitää olla päätös taustalla.
Hallintopäätöksessä viranomainen soveltaa lakia yksittäistapaukseen. Siinä on kyse yksipuolisesta julkisen vallan käytöstä, joka kohdistuu ihmisen oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin.
Lue myös: Koronavirukseen sairastuneen diabeetikon, 58, ei uskottu selviävän – brittiperhe ehti jo jättää jäähyväiset: "Hänen toipumistaan voidaan pitää ihmeenä"
Lue myös: Psykiatristen palvelujen kysyntä on pysynyt korona-aikana maltillisena – HUSin asiantuntija arvelee tilanteen muuttuvan rajoitusten purkautuessa
Järvisen mukaan karanteenimääräystä koskeva laki on tehty toisentyyppisiin tilanteisiin, joissa karanteeniin määrättävien määrä on pienempi.
Hän kertoo, että koronaviruksen aikaan prosessi on mennyt niin, että kun testauksen jälkeen tauti on todettu, tartuntatautiyksikkö on ollut yhteydessä tartunnan saaneeseen. Sen jälkeen on selvitetty, kenen kanssa hän on ollut kontaktissa ja yritetty saada altistuneet selvitettyä riittävän hyvin.
Altistuneille on ilmoitettu karanteenista, jonka jälkeen on tehty hallintopäätös ja saatettu se potilaan tietoon. Tässä vaiheessa on pitänyt myös lain mukaan varmistua, että ihmisen perustarpeet, kuten ruokahuolto ovat olleet kunnossa.
– Siinä on paljon asioita, ja sitten tehdään hallintopäätös, jonka perusteella ihminen hakee kelalta rahaa, Järvinen sanoo.
Tämän jälkeen ovat edessä vielä Kelan omat selvitykset, kuten päivärahan määrän selvittäminen. Jokainen tilanne on tapauskohtainen, ja päätöksessä on aina perusteltava yksilön perusvapauksien rajoittamista.