Kenelle kuuluu tartuntatautipäiväraha koronakaranteenin ajalta? Kela vääntää rautalangasta

Suuri osa tartuntatautipäivärahaa saaneista on Kaitolan mukaan altistunut koronavirukselle ja tästä syystä he ovat olleet estyneitä tekemään työtään. Lisäksi joukossa on viruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneita ja alle 16-vuotiaiden sairastuneiden tai altistuneiden lasten huoltajia.

Kelan tiedoissa ei ole kuitenkaan tarkempia lukumääriä myöntöperusteista.

–  Tartuntatautipäiväraha ei edellytä sairastumista vaan altistumista, Kaitola tähdentää.

Lue myös: Toinen korona-aalto on alkamassa Suomessa – näin sen voimakkuutta laskenut asiantuntija arvioi hallituksen uudet toimet: Linjaukset eivät riitä

Lue myös: Tilastot puhuvat karua kieltä: Koronatartunnat ovat nyt selvässä nousussa – "Trendi on huomattavan huolestuttava"

Lääkäri määrää korvauskelpoisen karanteenin

Lääkärin tekemä päätös karanteenista tai eristämisestä on kriteerinä tartuntatautipäivärahan saamiselle.

Tartuntatautilain mukainen päiväraha lasketaan ansionmenetyksen perusteella. Ansionmenetys korvataan kokonaisuudessaan, eikä ylärajaa summalle ole.

Arvio ansionmenetyksestä perustuu korvauksen saajan Kelalle antamaan tositteeseen. Työllisen täytyy toimittaa työnantajalta todistus tai yrittäjällä arvio perustuu YEL-työtuloon.

Opiskelijoilla ja työttömillä ei ole lähtökohtaisesti oikeutta tartuntatautilain mukaiseen päivärahaan, vaan he pysyvät karanteenin ja eristyksen aikana saamansa perusetuuden piirissä.

Lue myös: Tartuntatautipäivärahaa on maksettu tänä vuonna 10 miljoonaa euroa, suuri osa koronalle altistuneille

Lue myös: THL suosittelee kasvomaskeja alueille, joissa koronatartuntoja on ollut viimeisen kahden viikon aikana

Saajan tulee kuulua Suomen sosiaalivakuutukseen

Kela vastaa korvauksista sellaisille ihmisille, jotka kuuluvat Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmän piiriin.

Joitain poikkeuksia on sellaisilla ihmisillä, jotka ovat EU:n liikkuvuussäännökseen perustuen työskennelleet Suomessa. Hallituksen torstaina pitämässä tiedotustilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi, että Suomen ja myös joidenkin EU:n ulkopuolisten maiden välillä on sosiaaliturvasopimuksia, jotka saattaisivat mahdollistaa korvauksia.

Pääministeri Sanna Marin korosti tiedotustilaisuudessa, että tällä viikolla puhuttaneissa karanteenimääräyksissä  –  niin kutsutuissa pakkokaranteeneissa  –  on kyse pakkotoimesta. Tällöin ansionmenetykset tulee korvata.

Toisaalta ihminen on voinut itse päättää lähteä lomalle riskimaahan, ja tällöin korvausten maksaminen voi sotia vastaan ihmisten yleistä oikeustajua. Näissä tilanteissa voitaisiin Marinin mukaan pohtia sitä, myönnetäänkö tartuntatautipäiväraha täysimääräisenä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään, olisiko lakiperustaa mahdollista muuttaa tältä osin.

Lue myös: Koronan karanteenimääräyksiä tehty pelkästään Helsingin toimesta lähes 8000 henkilölle: myös poliisia tarvittu rikkurien takia – näin karanteeneja valvotaan

Lue myös: Hki-Vantaan koronatoimista vastaava virkamies: Joka päivä yli tuhat ihmistä riskimaista – "Tällä hetkellä meidän tartuntatautilääkärit eivät tiedä, miten toimia"

Laajat karanteerimääräykset nostaisivat vielä hintaa

Laajoja pakkokaranteeneja varten Kela ei ole toistaiseksi tehnyt erillisiä laskelmia. Tässä vaiheessa Kelan etuuspäällikkö Kaitolan mukaan keskusteluja on käyty ja Kelasta on pyydetty laskelmia siitä, paljonko tämä maksaisi.

Tämän kevään keskimääräisiin kuluihin perustuen 10 000 ihmisen kahden viikon mittainen pakkokaranteeni kustantaisi yhteiskunnalle noin 14 miljoonaa euroa, selviää Kaitolan antamista tiedoista.

– Siinä on jonkinlainen lukuhaarukka siitä, mistä puhutaan, Kaitola sanoo.

Koko viime vuoden aikana tartuntatautipäivärahaa maksettiin 120 henkilölle yhteensä 300 000 euroa. Viimevuotiset ja muut koronavirusepidemian ulkopuoliset tapaukset liittyvät Kaitolan mukaan muun muassa salmonellaan ja tuberkuloosiin.

– Aika lailla erilaisista summista puhutaan, hän toteaa.