Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käytännön seuraukset eivät juuri tavalliselle kansalaiselle näkyisi, arvioi aihepiiriin perehtynyt tutkija. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jäsenyys paljolti täydentää aiemmin tehtyjä linjavalintoja.
Suomen ulkopolitiikan liikkumavara ei Nato-liittoutumisen myötä kapene, sanoo vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen Ulkopoliittisesta instituutista. Päinvastoin jäsenyys todennäköisesti helpottaa kantojen muodostamista, kun poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen länteen viedään nyt päätökseen myös puolustuksen osalta.
– On tärkeää, että näitä kaikkia kolmea aluetta pystytään tarkastelemaan kokonaisuutena, Piirainen sanoo.
Lue myös: Lähestyvä Nato-päätös kiinnostaa maailmalla: CNN nosti Suomen etusivulle
Suomi ei sitoudu USA:n linjaan tai sotiin
Piiraisen mukaan Yhdysvaltain ja Naton välille ei pidä tehdä yhtäläisyysmerkkejä. Eurooppalaiset Naton jäsenmaat ovat arvostelleet äänekkäästi amerikkalaisten sotia Vietnamissa tai Irakissa – puhumattakaan, että olisivat osallistuneet niihin.
– Jäsenyys velvoittaa osallistumaan Naton artikla viiden mukaisiin operaatioihin, ei edes Nato-kriisinhallintaoperaatioihin ja vielä vähemmän jonkun jäsenmaan kansallisiin operaatioihin, Piirainen sanoo.
Suomalaisia sotilaita ei lähetettäisi ulkomaille vastoin henkilöiden omaa tahtoa. Perustuslakiin kirjattu maanpuolustusvelvollisuus rajoittuu Natossakin oman maan puolustamiseen.
Lue myös: Nämä tekijät muodostaisivat Suomesta ja Ruotsissa Natossa kovan kaksikon – yksi ominaisuus tekee Suomesta esimerkin muille maille ja etenkin Ruotsille
Upseereja Nato-esikuntiin, varusmiehiä harjoituksiin
Upseereilla jäsenyys merkitsisi uusia työtilaisuuksia Naton esikunnissa. Professori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi määräksi joitakin kymmeniä.
– Se ei tietenkään ole ihan pieni määrä, koska se todennäköisesti kohdistuisi yleisesikuntaupseereihin, joita ei Suomessa niin mahdottoman paljon ole, Koivula sanoo.
Varusmiehet ovat olleet mukana Nato-harjoituksissa jo nyt, ja osallistuminen kansainvälisiin sotaharjoituksiin saattaisi Koivulan mukaan lisääntyä.
Varusmieskoulutus ennallaan, vaikutus puolustusmenoihin pieni
Asevelvollisuuteen tai varusmieskoulutukseen ei ole tulossa muutoksia Naton myötä.
Suomen puolustusmenoihin Nato-jäsenyyden on arvioitu tuovan noin 1–1,5 prosentin korotuksen nykyiseen puolustusbudjettiin. Naton tavoitteen puolustusmenojen kahden prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta Suomi täyttää pääosin hävittäjähankinnan ansiosta, mutta voi olla, ettei puolustusmenojen nousu jää aiempien arvioiden mukaan tilapäiseksi.
Lue myös: Tässä ovat Suomen Nato-päätöksen tärkeät päivämäärät – historialliset ratkaisut tehdään tämän viikon aikana
Ei ydinaseita tai ulkomaisia tukikohtia Suomeen
Ydinaseiden tai ulkomaisten tukikohtien tuloa rauhan aikana Suomeen asiantuntijat pitävät teoreettisena vaihtoehtona. Ydinpelote ei synny siitä, että aseita on jokaisessa maassa, Piirainen muistuttaa. Ulkomaisille joukoille on puolestaan ollut Naton itäisissä jäsenmaissa toistaiseksi enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
– Suomen puolustus on oikein mitoitettu, meillä ei ole puutetta joukoista tai tukikohdista, Piirainen sanoo.
Todennäköisesti mukaan Baltian Nato-joukkoihin tai ilmavalvontaan
Koivulan mukaan Suomelta todennäköisesti tiedustellaan jo jäsenyysneuvottelujen yhteydessä halukkuutta osallistua Baltian maihin ja Puolaan sijoitettuihin Naton monikansallisiin EFP (Enhanced Forward Presence) -joukkoihin tai Baltian ilmavalvontaoperaatioon.
Todennäköisyyttä lisäävät Suomen vahva puolustus ja maantieteellinen sijainti, ja Koivulan mukaan Natolla on ollut tapana noudattaa läheisyysperiaatetta.
Kahdestatoista perustajasta 30 valtion liitoksi
Naton perustivat vuonna 1949 Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Ranska, Italia, Norja, Tanska, Islanti, Portugali, Belgia, Luxemburg ja Hollanti.
Perustamisen jälkeen sotilasliittoon ovat liittyneet seuraavat maat:
- 1952 Turkki ja Kreikka
- 1955 Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa)
- 1982 Espanja
- 1990 Entinen DDR (Itä-Saksa)
- 1999 Puola, Unkari, Tshekki
- 2004 Viro, Latvia, Liettua, Bulgaria, Slovakia, Slovenia, Romania
- 2009 Albania, Kroatia
- 2017 Montenegro
- 2020 Pohjois-Makedonia