Teoriassa suostumuksen sähköpostimarkkinoinnille voi aina peruuttaa, mutta käytännössä se useimmiten edellyttää viestissä tulleen linkin klikkaamista, mikä voi itsessään olla tietoturvariski.
"Lainaa ilman vakuuksia jopa 60 000 euroa", julistaa kulutusluottoja tarjoava sähköpostiviesti. Samojen lähettäjien viestit toistuvat päivästä toiseen, ja täyttävät sähköpostilaatikon. Viesti kertoo, että vastaanottaja on antanut suostumuksen markkinointiin kyselyn tai kilpailun yhteydessä.
Sähköisen suoramarkkinoinnin edellyttämät suostumuskysymykset tuovat tietosuojavaltuutetun toimiston pöydälle tapauksia tasaiseen tahtiin muutamia kymmeniä vuodessa.
Se on kuitenkin verrattain pieni määrä, koska kaikkiaan tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee vireille 12 000 tapausta vuodessa.
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa, että suoramarkkinointiin liittyvissä kysymyksissä pikavippiyritykset nousevat omana ryhmänään esiin.
– Toki näitä tulee muiltakin sektoreilta, mutta tämä asiaryhmä erottuu selkeästi.
Tyypillisimpiä syitä yhteenottoon on sähköisessä suoramarkkinoinnissa Taluksen mukaan se, ettei markkinointiin ole annettu suostumusta tai että henkilölle lähetetään yhä markkinointia suostumuksen kieltämisen jälkeen.
– Emme arvioi, onko viesti roskapostia vai ei, vaan onko lähettäjällä oikeutta lähettää sitä.
Lue myös: Epätoivotut mainokset voivat täyttää puhelimen – operaattorit lähes kädettömiä roskapostin edessä
Markkinoinnin häiritsevyyttä pelkästään lähetetyn määrän mukaan ei ole linjattu
Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamies voi ottaa kantaa sähköiseen suoramarkkinointiin kuluttajansuojalain nojalla, mikäli se on häiritsevän toistuvaa – pommittamista.
Viraston erityisasiantuntija Saija Kivimäki kertoo, että laissa on säädökset koskien markkinoinnin aggressiivista menettelyä.
– Markkinointi voidaan jossain tilanteessa nähdä häirintänä, jos se on runsasta tai se tulee epäsopivaan aikaan.
Kilpailu- ja kuluttajavirastossa ei ole vielä käsitelty tapausta markkinointimenettelystä, joka liittyisi vain liian tiheään mainosten lähettämiseen.
– Emme ole linjanneet kuinka usein tai harvoin viestejä tulee lähettää. Toki se kuulostaa runsaalta, jos vaikka jo viikon aikana saa päivittäin tämäntyyppisiä viestejä.
Lue lisää: Saitko ystävältäsi tällaisen viestin Facebookissa tai Instagramissa? Poliisi varoittaa seurauksista, jos lankeat ansaan
Markkinoinnin aggressiivisuus katsotaan virastossa reklamaation saavuttua tapauskohtaisesti ja se edellyttää kokonaisharkintaa.
– Kun kuluttaja-asiamies ottaa asian vireille, meillä on neuvotteluvelvollisuus. Otamme yhteyttä markkinointia tekevään yritykseen ja tiedustelemme tilannetta. Emme voi ottaa kantaa yrityksen menettelyihin, ellei siitä ole asiaa vireillä ja yritykselle ole annettu mahdollisuutta lausua oma näkemyksensä.
Kivimäki neuvoo, että epätoivottua sähköistä suoramarkkinointia saavien tulee ottaa aluksi yhteyttä sitä lähettävään tahoon.
– Valitettavasti olen kuullut tapauksista, joissa ilmoittaminen ei lopeta viestittelyä. Tällaisissa tilanteissa kannattaa ilman muuta olla yhteydessä tietosuojatoimistoon ja ilmoittaa viranomaiselle rikkomuksesta. He harkitsevat sitten, kuinka he etenevät asiassa.
Pikavippifirmojen markkinointi kiristyy jälleen ja valvonta siirtyy Finanssivalvonnalle
Kotitalouksien velkaantumista halutaan hillitä keskittämällä luotonvalvonta yhdelle viranomaiselle, kun kuluttajaluottojen valvonta siirtyy Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Finanssivalvonnalle heinäkuun alusta.
Lisäksi luottoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan syksyllä, mikä rajoittaa luottojen markkinointia aikaisempaa enemmän.
Uudessa laissa on määritelty yksilöllisemmin hyvän luotonantotavan vastaisia menettelytapoja. Samassa yhteydessä lainojen korkokattoa lasketaan 20 prosentista 15 prosenttiin.
Jatkossa suoraan kiellettyjä menettelytapoja ovat muun muassa luoton markkinoiminen siten, että sen ottaminen parantaa kuluttajan sosiaalista menestystä tai että luotto ratkaisee kuluttajan taloudelliset ongelmat.
Katso myös: Yli 80 prosenttia suomalaisista saanut huijauspuheluita tai -viestejä – "Tekijöitä ei tunnuta saavan vastuuseen"
Lakimuutos antaa myös viranomaisille mahdollisuuden määrätä seuraamusmaksu hyvien luotonantotapojen rikkomisesta.
Finanssivalvonnan johtava asiantuntija Timo Peltonen kertoo, että sääntelytoimet ja valvonta varmistavat, että toimintamallit markkinoilla ovat oikeudenmukaisia.
– Nämä edesauttavat, että kuluttajille annetaan oikeaa tietoa, mitä velan ottaminen tarkoittaa ja millaisia korkoja on tarjolla.
Hän kertoo, että pikalainoja tarjoavat tahot ovat velkaantumisongelmien aiheuttajana tilastojen mukaan suuressa roolissa.
Turhista mainosviesteistä pitäisi päästä eroon perumalla suostumuksensa
Mikäli saapuvat mainosviestit alkavat ärsyttämään, niistä pitäisi päästä eroon ilmoittamalla asiasta rekisterinpitäjälle eli sille taholle, jolle on antanut luvan suoramarkkinointiin.
– Sen suostumuksenhan voi aina myös peruuttaa. Se on aina mahdollista ja silloin suostumuksen peruuttaminen tulee ottaa huomioon välittömästi, tietosuojavaltuutettu Anu Talus sanoo.
Jos yritys on kerännyt suostumukset ja yhteystiedot ja vaikkapa ostaa markkinoinnin myöhemmin kolmannelta osapuolelta, se ei vapauta yritystä vastuusta.
– Se on vanha viisaus, että rekisterinpitäjä voi ulkoistaa kaiken muun paitsi vastuun.
Aiheesta lisää: Näin saat puhelinmarkkinoinnin loppumaan – tee heti kolme muutosta
Mikäli pyyntö ei tehoa, tapauksen voi tuoda vireille tietosuojavaltuutetulle.
– Jos mainoksen saaja on ollut suoraan rekisterinpitäjään yhteydessä, eikä mitään ole tapahtunut, meiltä lähtee selvityspyyntö toimijalle. Vakavuuden mukaan harkitsemme, riittääkö määräys saattaa toimenpide lainmukaiseksi vai täytyykö antaa huomautus tai hallinnollinen seuraamusmaksu, Talus toteaa.
Vastaanottajan on kuitenkin harkittava tarkkaan, millaisia sähköpostilinkkejä kannattaa klikata. Epämääräiset roskapostiviestit voivat sisältää linkkejä tietojenkalastelusivustoille tai haittaohjelmiin.