MTV Uutiset kertoi perjantaina miehestä, joka löytyi metsästä Turun seudulla. Kuusikymppinen mies oli pitänyt metsää asuinsijanaan 90-luvulta asti.
Miehen löysi PATASin, eli Pelastusarmeijan Turun tuetun asumisen johtaja Eija Rouvali tammikuun alussa. Rouvali oli etsimässä niin kutsuttua "Metsänpeikkoa", mutta tapasikin metsässä asustavan miehen.
60-vuotias asunnoton mies oli päätynyt metsään 90-luvulla jouduttuaan työttömäksi. Vuokrarästien vuoksi hänestä tuli koditon ja mies oli elänyt vuosikaudet siinä uskossa, että vanhojen velkojen vuoksi hän ei voisi enää koskaan saada kotia.
Lue myös: Turun metsästä löytyi mies, joka on asunut siellä 90-luvulta lähtien - uskoi vuosikaudet, ettei voi saada koskaan enää kotia vanhojen velkojensa vuoksi
Metsässä asuminen aiemmin tavallista
Köyhyystutkija Jouko Karjalaisen mukaan Turusta löytyneen miehen kaltaiset tapaukset ovat nykyisin harvinaisia.
– Kuulostaa tämän päivän tilanteessa aika tavattomalta. Hänen kaltaisiaan ei varmasti viime vuosina ole montaa ollut, Karjalainen kertoo MTV Uutiset Livelle.
Toissa vuonna eläköityneen Karjalaisen mukaan aiemmin metsissä asuminen oli tavallisempaa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla metsässä asustavia oli vielä 90-luvulla kymmenittäin.
Suuri lama näkyy edelleen
90-luvun suuri lama ajoi Turun metsästä löytyneen miehen luonnon armoille.
Lama näkyy Karjalaisen mukaan edelleen esimerkiksi velkajärjestelyissä olevien ihmisten kohdalla. Se näkyy myös pitkäaikaistyöttömyytenä, joka alkaa näkyä yhä enemmän eläkeläisköyhyytenä.
– Ihmisille, jotka ovat jääneet 90-luvun laman aikaan työttömiksi eivätkä ole sen jälkeen työllistyneet mihinkään kunnon työpaikkaan, on kertynyt hyvin pieni työeläke, mikä näkyy meillä nyt eläkäisköyhyyden kasvuna.
Lue myös: Yli vuoden ajan ihmisten koteihin tunkeutunut "Metsänpeikko" saatiin kiinni – osa uhreista erittäin järkyttyneitä
Valtaosalla asunnottomista katto pään päällä
Asunnottomia oli Suomessa vuonna 2018 yhteensä 5482. Heistä ulkona tai ensisuojissa asui tilastojen mukaan 283 henkilöä.
Valtaosa, 65 prosenttia asunnottomista asui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, pieni osa asuntoloissa tai laitoksissa. Reilun 800 kohdalla asunnottomuuden muodosta ei ollut tietoa.
Yli puolet kaikista Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla ja yli kolmannes Helsingissä.
Rahattomuus ajaa asunnottomaksi
Asunnottomuus on Karjalaisen mukaan tärkeä indikaattori sille, onko ihminen joutunut tai joutumassa yhteiskunnan ulkopuolelle.
– Taloudellinen romahtaminen on varmaankin tärkein taustatekijä, mutta mukana on usein mielenterveys- tai päihdeongelmia. Nämä yhdessä saattavat sysätä ihmisen avun ulkopuolelle.
Miksi ihminen ei aktiivisesti hae apua ongelmiinsa vaan päätyy niinkin radikaaliin ratkaisuun kuin metsässä erakoitumiseen?
Karjalaisen mukaan syynä saattaa olla heikentynyt luottamus viranomaisia ja auttavia tahoja kohtaan.
– Huono-osaisten keskuudessa on varsin suurta katkeruutta ja jopa aggressiota sosiaalihuolloin toimenpiteitä kohtaan, Karjalainen sanoo.