Lämpöpumppujen kysyntä on selvässä kasvussa. Suomessa myytiin viime vuonna 196 000 lämpöpumppua, mikä merkitsee yli 50 prosentin kasvua verrattuna edellisvuoteen.
Yksi ongelma kuitenkin on. Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto julkistivat tänään keskiviikkona yhteisen tiedotteen, jossa organisaatiot toteavat, että lämpöpumppu- ja kylmäalan koulutus on riittämätöntä eikä vastaa alan tarvetta nyt eikä tulevaisuudessa.
Insinööritason koulutusta aloille ei ole lainkaan tarjolla, eikä yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa voi lukea edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa, saati erikoistua näiden tekniikoiden asiantuntijaksi.
Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna arvioi Kauppalehdelle, että Suomessa tarvittaisiin osaajia asentajista aina suunnittelijoihin, jotka pystyvät suunnittelemaan ja kehittämään lämpöpumpputeknologiaa.
– Osaajien puute vaarantaa myös teknisen toteutuksen. Jos ei ole ammattitaitoisia suunnittelijoita, suunnitelmat eivät ole laadukkaita ja lämpöpumppulaitokset eivät ole niin energiatehokkaita kuin pitäisi olla.
Lue myös: Suomalaistalouksissa on nyt riski jopa kymmenientuhansien eurojen vahingoille – vakuutusyhtiö varoittaa kalliista virheistä: "Kannattaa olla tarkkana"
Lämpöpumppujen rooli on keskeinen, kun pyritään eroon polttoon pohjautuvasta lämmityksestä, joka nykyisellään tuottaa merkittävän määrän Suomen hiilidioksidipäästöistä.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää, että on päästävä eroon sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä että pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi tiedotteessa.
Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota yhdistettynä etenevään ilmastonmuutokseen vauhdittaa vihreän siirtymän tarvetta. Ilmalämpöpumpputeknologialla on tässä oma, tärkeä sijansa.
Lue myös: Omistatko lämpöpumpun? Tällä niksillä säästät lämmityskustannuksissa
Kysyntä jatkuu ja kiihtyy
Asia ei kosketa pelkästään kotitalouksissa olevia ilmalämpöpumppuja, vaan myös teollista käyttöä. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä merkittäviä, julkisia lämpöpumppuhankkeita kaukolämmön puolella.
Asuntojen ja kiinteistöjen lämmityksen ja jäähdytyksen lisäksi lämpöpumpputeknologiaa hyödynnetään jatkuvasti yhä enemmän myös kaukolämmön ja teollisuuden energiantuotannossa.
Iso osa perustuotannosta on korvattavissa lämpöpumpuilla, kun opitaan käyttämään erilaisia hukka- ja ympäristölämmön lähteitä.
Tarnan mukaan teollisuus voi lisätä energiaomavaraisuuttaan esimerkiksi hyödyntämällä hukkalämpöä omissa prosesseissaan, kiinteistöjen lämmityksessä tai myymällä energiaa kauko- tai aluelämpöverkkoon.
Lue myös: Ostamassa ilmalämpöpumppua? Nämä seikat sinun täytyy tietää: "Jos jostain saa satasen halvemmalla pumpun..."
Kotitaloudet ovat myös innostuneet ilmalämpöpumpuista. Viime kesä oli erittäin lämmin, mikä kiihdytti kysyntää ilmalämpöpumpuille.
Etenkin omakotitalojen pääasiallisena lämmitystapana ilmalämpöpumppu on yleistynyt. Kallistuva sähkö yhdistettynä energiatehokkuuteen selittävät tätä kehitystä. Jatkossa kysyntää tukee myös vihreä siirtymä.
Tarnan mukaan tilanne on jo nyt se, että lämpöpumppuasennukset asiakkaiden koteihin viivästyvät nimenomaan osaavan työvoiman puutteen vuoksi. Kysynnän kasvu voi lisätä viivästyksiä.
– Kysyntä jatkuu ja kiihtyy. Syynä ei ole pelkästään ilmastonmuutos. Ihmisten mukavuudenhalu ja elintaso-odotukset ovat muuttuneet aikaisemmasta. Lisäksi kaupunkiympäristöön on tulossa kaukolämmön rinnalle entistä enemmän kaukokylmäprojekteja, eritoten uudisrakennuksissa, Tarna sanoo.
Yhteiskunnan tulisikin Tarnan ja Hirvosen mukaan reagoida kylmä- ja lämpöpumppualan koulutuksen riittämättömyyteen nopeasti. Muuten osaajia ei riitä vastaamaan kasvavaa lämpöpumppujen kysyntää.