Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle historiallisen kovia pakotteita, mutta hyökkäys jatkuu – kolme syytä, miksi pakotteet eivät lopeta sotaa

Yhdysvallat ja Britannia on asettanut EU:n tavoin kovia pakotepaketteja Venäjää vastaan, mutta sota Ukrainassa jatkuu yhä. 

Länsi on kääntänyt Venäjälle pitkälti jo selkänsä, mutta Venäjä onnistuu silti jatkamaan sotatoimiensa rahoittamista. Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell listaa kolme syytä, miksi pakotteet eivät näy Venäjää vastaan vielä täydessä voimassaan.

1. Pakotteet toimivat usein viiveellä. "Esimerkiksi teknologian vientitullit näkyvät vasta viiveellä Venäjällä."

2. Pakoterintama voisi olla länsimaita laajempi. "Länsi on näiden pakotteiden takana nyt. Kiina ja Intia eivät ole lähteneet mukaan pakoterintamaan, eli ne antavat tietynlaista taloudellista suojaa."

3. Energiapakotteiden puute. "Peliin ei ole otettu vielä pakotteita, jotka todella löisivät Venäjän taloutta kovaa, eli energiapakotteita."

Katso videolta: Mikä on ruplan todellinen arvo? Mitä jos Venäjästä tulee maksukyvytön? Tutkimusjohtaja kertoo, minkälaisen kuopan Venäjä on itselleen kaivanut

Energiakaupasta 600–700 miljoonaa euroa päivässä

Etenkin Euroopan ja Venäjän välisen energiakaupan tyrehdyttäminen toisi tuntuvan loven Venäjän sotakassaan. 

Viimeisimmässä pakotepaketissa EU kielsi kivihiilen tuonnin Venäjältä, mutta kivihiilen lisäksi Venäjä myy Eurooppaan yhä maakaasua ja öljyä.

– Venäjä saa energiakaupasta noin 600–700 miljoonaa euroa päivässä. Se on suunnilleen sama summa, mitä Venäjä maksaa päivittäin sodastaan, Wigell kertoo. 

Monet maat Euroopassa ovat valmiita pysäyttämään energiantuonnin Venäjältä, mutta etenkin Saksa laittaa tässä vastaan.

Lue lisää: Saksan ennustetaan ajautuvan terävään taantumaan, jos Venäjän kaasutoimitukset katkeavat

Wigellillä esittää tuontikieltoa kevyempää mallia: kova tuontivero tai -tuli Venäjältä tuotavalle energialle. 

– Esimerkiksi 50 prosentin tuontivero tekisi sen, että ruvettaisiin katsomaan muita lähteitä, mistä tuoda kaasua tai muita energialähteitä. Saataisiin vähän verokertymää siitä, mikä voitaisiin investoida muihin vaihtoehtoisiin energiajärjestelmiin, Wigell perustelee. 

Tuontivero tai -tulli antaisi Wigellin mukaan ainakin siirtymäaikaa energiantuonnin vähentämiselle. 

Katso tiistain Uutisaamun keskustelu kokonaisuudessaan: