Venäjän presidentin Vladimir Putinin voimakas reaktio Euroopan komission ehdottamaan venäläisen kaasun hintakattoon ja Nord Stream 1 -kaasuputken sulkeminen kokonaan kertovat Venäjän hädästä ja pakotteiden tehosta. Venäjä voi kuitenkin vielä vastata pakotteisiin esimerkiksi lopettamalla öljyn tuonnin tai lisäämällä väkivaltaa Ukrainassa.
Länsimaat jäätyvät kuin suden häntä kuuluisassa venäläisessä kansansadussa.
Näin Venäjän presidentti Vladimir Putin uhosi Eastern Economic Forum -tapahtumassa. Putin uhkasi lopettaa energianviennin Eurooppaan kokonaan, mikäli Euroopan komissio päättäisi asettaa venäläiselle kaasulle viime viikolla väläytellyn hintakaton.
Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen pitää Putinin suuttumusta hintakattosuunnitelmasta mielenkiintoisena.
– Se kertoo, että hintakatolla on Venäjälle merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, jos se asetetaan, Tynkkynen sanoo.
Putinin hädästä kertoo Tynkkysen mukaan sekin, että kun Venäjä löi Nord Stream 1 -kaasuputken kokonaan kiinni viime viikolla, sitä ei enää perusteltu teknisillä syillä, vaan pakotteiden poistoa vaadittiin suoraan.
Aiemmin putken sulkua oli perusteltu huoltotöillä ja viallisella turbiinilla.
– Energia-aseen pehmeistä muodoista on siirrytty kovimpiin muotoihin, Tynkkynen selittää.
– Putin laskee sen varaan, että Euroopan tuki Ukrainalle laskee. Eikä tilanne ole helppo. Saksastakin on kuultu, että pitäisi palata vanhaan Putinin sanelemaan kauppaan.
Kaasun hintakaton lisäksi Euroopan komissio keskusteli viime viikolla muista toimista, kuten energiayhtiöiden voittojen leikkauksesta, johdannaismarkkinoiden sääntöjen muutoksesta, energian säästötoimista ja fossiilituottajien solidaarisuusverosta.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
Näiden toimien tarkoituksena on Tynkkysen mukaan huolehtia kotirintamasta Euroopassa ja Euroopan resilienssistä.
Venäläisen öljyn tuonti lopetetaan vuodenvaihteessa – vaikutusten odotetaan olevan voimakkaat
Osaa niistä energiasodan aseista, joista EU on jo keskustellut, ei ole vielä otettu käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi öljyn ja öljyjalosteiden tuontia koskevat pakotteet.
Öljyn ja öljyjalosteiden tuonti Venäjältä EU-alueelle on toistaiseksi laskenut suhteellisen vähän, kertoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
– Venäjän vientitulot ovat tähän asti pysyneet korkeina, koska hinnat ovat olleet korkeita, Simola sanoo.
Viennin vähäistä laskua Eurooppaan on pystytty kompensoimaan viennillä Kiinaan ja Intiaan.
Öljyä ja öljyjalosteita koskevat tuontikiellot ovat tulossa voimaan joulukuussa ja ensi vuoden helmikuussa.
– Näyttää siltä, että näillä on sen jälkeen voimakkaammat vaikutukset.
Venäjä voisi lopettaa öljyn viennin yhtäkkiä jo ennen öljyä koskevien pakotteiden voimaan astumista vastauksena esimerkiksi kaasun hintakattoon.
– Öljyä on toki muualtakin saatavilla, mutta jos venäjä päättäisi lopettaa öljyn viennin yhtäkkiä, niin Eurooppaan tulisi yksittäisiä sokkeja, Tykkynen avaa.
Venäjän mahdolliset vastatoimet eivät kuitenkaan välttämättä rajoitu pelkästään energiaan, Tynkkynen huomauttaa.
Länttä voidaan painostaa myös esimerkiksi lisäämällä väkivaltaa Ukrainassa ja vaikuttamalla Ukrainan viljanvientiin.
– Venäjä on välillä helpottanut viljanvientiä ja mahdollistanut sitä, mutta voi olla, että se aktiivisesti estetään. Venäjä pyrkii olemaan virtojen suurvalta, joka virtojen kautta kontrolloi Eurooppaa ja muitakin maita.