Mona Visuri pelasti pienen pojan uimahallissa syyskuussa. "Nyt omakohtaisesti sain todistaa, että hukkuminen ei ole niin mustavalkoista tai itsestään selvää, eikä se näy selvästi", hän sanoo.
Kaikki oli oikeastaan mennyt aivan väärin. Mona Visurin ei edes pitänyt tulla uimahalliin.
– Siinä oli niin monta eri asiaa, mitkä menivät juuri kuten ei olisi pitänyt. Itselleni tuli tunne, että oli tarkoitettu, että olin juuri siinä kohdassa, siinä hetkessä, hän kuvaa puhelimessa MTV Uutisille.
Visuri oli käynyt aamulla kuntosalilla. Yleensä hän ei tee kahta treeniä päivässä, mutta päätti kuitenkin lähteä stressaavan päivän päätteeksi rentoutumaan espoolaiseen uimahalliin.
Jumpatessaan terapia-altaassa Visuri huomasi vieressään leikkineen noin 10-vuotiaan pojan.
Aluksi tilanne vaikutti tavanomaiselta: lapsi roiski ja temmelsi vedessä, ja Visuri jatkoi jumppaansa. Jostain syystä roiskinta kuitenkin herätti hänen huomionsa.
Kun Visuri kääntyi katsomaan takanaan leikkivää lasta, tämän silmissä loisti puhdas paniikki.
– Seuraavassa sekunnissa tajusin, että hän ei leiki – hän on hukkumassa, Visuri muisteli myöhemmin Threads-sovelluksessa.
Lue myös: Nelivuotias lapsi oli hukkua Vantaan Flamingo-kylpylässä – saatiin elvytettyä
Nosti lapsen altaasta: "En muista, mitä huusin, mutta kukaan ei kuullut"
Visuri tarrasi poikaan ja sai nostettua tämän altaan reunalle.
– Tuntuu, että siinä muutaman sekunnin aikana ehti jo omassa mielessä käydä läpi ihan valtavasti erilaisia asioita. Enhän ollut mitenkään olettanut, että siihen tulee uimataidoton lapsi. Ei sellaista osaa miettiä etukäteen, että ahaa, tästä ehkä pitää nostaa tuo poika kohta ylös, Visuri pohtii.
Ihmisen mieli on mielenkiintoinen, Visuri sanoo.
– Sitä ehtii lyhyessä ajassa miettiä, että "enhän minä nyt voi vaan toiseen ihmiseen koskea" ja "ei, hän varmaan vaan leikkii".
Nostettuaan lapsen altaasta Visuri ponnisti tämän perään. Hän huusi kiinnittääkseen muiden huomion, mutta hallin häly imaisi sanat.
– Huusin mielestäni kovaa. En muista, mitä huusin, mutta kukaan ei kuullut. Minulla on kuitenkin aika kantava ja kova ääni. Uimahalleissa on niin kova meteli.
Lue myös: Äiti varoittaa salakavalasta hukkumisvaarasta – pienelle Eemelille oli käydä huonosti
Kaikki oli liian pienestä kiinni
Lapsi yski ja oli selvästi järkyttynyt. Visuri vei pojan uimaopettajien luo ja haki uimavalvojat paikalle. Hallin työntekijät hoitivat tilanteen loppuun.
Visurille ei selvinnyt, missä lapsen vanhemmat olivat, tai miten tilanne lopulta selvisi. Siitä jäi ontto olo.
– Tietysti on todella ihanaa, että sain hänet sieltä nostettua, eikä mitään pahempaa käynyt. Minulle jäi kurja fiilis sen puolesta, että en tiedä, miten tilanne siitä jatkui pojan kanssa, Visuri pohtii.
Ota HRAP-sääntö käyttöön! Toimi näin, jos huomaat hukkuvan. Juttu jatkuu videon alla.
5:20
Poika oli ilmeisesti jäänyt pulikoimaan yksin, vaikka hänen uimakoulunsa oli jo loppunut. Visurin mukaan poika ehti kertoa, etteivät vanhemmat olleet paikalla. Lapsi oli tapahtuneen jälkeen pelästynyt, eikä Visuri keskustellut pidempään hänen kanssaan.
Tilanne jäi kuitenkin pyörimään Visurin mieleen. Kaikki oli ollut liian pienestä kiinni: terapia-allas ei ole kovin syvä, minkä lisäksi lapsi oli todella lähellä reunan kaidetta.
– Olisin voinut ajatella, että kyllä hän saa kiinni kaiteesta ja jatkaa leikkimistä. Mutta kun on hukkumassa, eihän tällainen pieni ihminen ymmärrä ollenkaan vaikkapa sitä, mihin suuntaan pitäisi mennä.
– Kaikki fyysinen kapasiteetti menee siihen, että saa pienen hapen kerrallaan otettua, Visuri kuvaa.
"Jälkeenpäin rupesin miettimään, että jos en olisikaan huomannut..."
Koko tilanteen ajan Visurilla oli epäuskoinen olo. Eihän tällaista voinut tapahtua, eikö kukaan muu huomannut mitään? Hänellä on itsellään melkein saman ikäinen lapsi.
– Jälkeenpäin rupesin miettimään, että jos en olisikaan huomannut. Olisin vain miettinyt, että lapsi leikkii. Sitä jäi jotenkin kelaamaan, Visuri pohtii.
Lue myös: "Ensimmäisenä tulee kylmäshokki" – osaisitko pelastautua jäistä tai pelastaa jäihin pudonneen henkilön?
Pohjoismainen uimataidon määritelmä:
Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.
Lähde: SUH
Suomessa lasten uimataito on huonontunut. Vuonna 2022 kuudesluokkalaisista 55 prosenttia oli uimataitoisia, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 76 prosenttia.
– Se on aika pysäyttävää. Miten uimataitoa saisi lisättyä, Visuri pohtii.
Ylipäätään puolella suomalaisista uimataidon määritelmä ei täyty.
– Tässä nyt onneksi oli positiivinen lopputulos sinänsä. Olisi tosi erilainen tilanne, jos en olisi ehtinyt siihen, ja sellaisiakin tilanteita on oikeasti tapahtunut. Kaikki skenaariot kävivät omassa päässä ja olo oli aika järkyttynyt.
Lue myös: Paikalla oli kolme aikuista, mutta 2-vuotias oli silti hukkua – isoveli pelasti hengen
Hukkuva ei näytä hukkuvalta
Hukkumiseen ei yleensä liity elokuvista tuttuja avunhuutoja, huitomista tai roiskintaa. Se voi tapahtua hiljaa, nopeasti ja yllättäen.
Myös Visuri on aiemmin lukenut uutisista, ettei hukkuva huuda tai tee itsestään numeroa.
– Nyt omakohtaisesti sain todistaa, että hukkuminen ei ole niin mustavalkoista tai itsestään selvää, eikä se näy selvästi, hän sanoo.
– Ehkä haluaisin muistuttaa siitä, että ollaan uimahallissa kaikki toinen toisillemme silmät, varsinkin, jos on pieniä lapsia. Varmaankaan en itse kyllä enää uimahallissa osa niin sanotusti normaalisti olla. Varmasti tulee katsottua kaikkea siellä eri tavalla.
Uimahalli kertoi MTV Uutisille, ettei kommentoi yksittäisiä tapauksia.
Katso myös: Näin tunnistat hukkuvan
2:41