Suomi. Tuhansien järvien maa. Monella mielikuva vesistöihin tottuneista suomalaisista on se, että uimataitoa löytyy riittämiin. Näin ei kuitenkaan ole. Uimavalvojat puuttuvat häiriökäyttäytymiseen ja ohjeistavat ihmisiä enenevissä määrin.
Kesä on antanut tänä vuonna parastaan ja hellepäivistä saatiin nauttia, tai kärsiä, jo toukokuusta lähtien. Tällaiset ilmat tietävät kiirettä myös uimarannoilla ja maauimaloissa.
Suomessa kaikilla yleisö- ja vapaauintivuoroilla on oltava viranomaisohjeet täyttävä uinninvalvoja paikalla. Onneksi vain harvoin pelastuksia joutuu oikeasti tekemään vedestä, mutta sitäkin useammin joutuu ohjeistamaan uimareita.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Aleksandr Efimovin mukaan käytännön työssä on nähtävissä, että uimataito on viime vuosina ollut laskussa ja häiriökäyttäytyminen puolestaan kasvussa. Kun on turvallisuudesta kyse, niin käyrien toivoisi olevan päinvastaiset.
– Uimataitoisten määrä on laskenut. Vuonna 2022 tehdyssä uimataitotutkimuksessa selvisi, että 6.-luokkalaisista 55 prosenttia täyttää uimataidon määritelmän.
Uimataito määritellään Suomessa seuraavasti: henkilö, joka pudottuaan syvään veteen, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.
Valitettavasti vuoden 2022 tulokset kuudesluokkalaisten osalta olivat entisestään huonontuneet.
– Vuonna 2016 uimataitoisia oli 76 prosenttia, huomauttaa Efimov.
Kuudesluokkalaisten uimataito on siis tippunut 21 prosenttiyksikköä.
Lue myös: Tiedätkö, mikä on HRAP-sääntö? Toimi sen mukaan, jos näet ihmisen hukkuvan
Joka toisella aikuisella riittämätön uimataito
Aikuisten kohdalla tilanne on vielä huonompi.
– 53 prosenttia aikuisista on vastannut liikuntataitokyselytutkimuksessa, että he täyttävät vaatimukset. Eli karkeasti sanottuna joka toinen Suomessa asuva ei täytä uimataidon määritelmää. Tämä näkyy sitten maauimaloissa, rannoissa ja uimahalleissa läheltä piti -tilanteina, nykyinen koulutussuunnittelija vastaa.
Kun uimataito heikkenee, se tarkoittaa suurempaa vastuuta myös vanhemmille. Yksi suurin vaaranaiheuttaja on matkapuhelin, jota niin harmillisen moni ei malta laskea käsistään edes uintireissun ajaksi.
Efimov näkee haasteena myös lisääntyneen häiriökäyttäytymisen lapsilla ja nuorilla.
– He käyttäytyvät sääntöjen vastaisesti. Juostaan, pelleillään, hypitään toisten päälle. Haetaan huomiota. Ihan halutaan, että poistetaan paikalta. Todella ikävää. Ehkä vanhemmat voisivat käydä pientä keskustelua kotona, miten siellä julkisissa paikoissa käyttäydytään.
Ikävästä suuntauksesta huolimatta Efimov kertoo kesän sujuneen mukavasti. Koulutussuunnittelijaa on helppo uskoa, kun seuraa hyväntuulisia uimareita ja vesijuoksijoita Kumpulan maauimalassa.
Hän kannustaakin kaikkia uimaan, jotta taito pysyy tallella. Uimataidottomia hän kannustaa rohkeasti aloittamaan uuden oppimisen.