Hukkumisesta selviytyminen on minuuttipeliä – tämän jälkeen ennuste huononee

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Lotta Stenroos

    lotta.stenroos(at)mtv.fi

    Hukkumisonnettomuudesta selviämisen ennusteessa tärkeimmiksi tekijöiksi nousee veden alla olon ja siitä johtuvan hapenpuutteen kesto sekä veden lämpötila.

    Vantaan Kuusijärvellä lauantaina elottomana vedestä löytyneiden lasten epäillään tämän hetkisen tiedon mukaan olleen veden varassa yhteensä lähes 20 minuuttia ennen heidän löytymistään vedestä. Ilta-Sanomien mukaan lapset ovat olleet 20 minuuttia veden alla. Lapset ovat sunnuntaina tulleen tiedon mukaan edelleen sairaalahoidossa ja heidän tilansa kerrotaan olevan vakava. 

    Hukkuneen ennusteen arvioinnin kerrotaan lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin mukaan olevan tuoreeltaan vaikeaa. Ennusteeseen vaikuttaa muun muassa tapahtumien kulku ja ajankohta ja niistä saattaa olla vaikea saada selvyyttä heti tapahtumapaikalla. 

    Aika veden alla ja elvytyksen aloitus olennaisia

    Pääasiallisesti ennustetta määrittää hukuksissaoloaika. Mitä pidempi hukuksissaoloaika on, sitä suuremmat ovat myös riskit, kerrotaan Duodecimin artikkelissa. Mikäli elvytys on päästy aloittamaan muutamassa minuutissa, toipuminen on todennäköistä, mutta jo 10 minuutin hukuksissa olo heikentää ennustetta ja altistaa neurologisille vaurioille.

    Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan kuolemaan johtavan hukkumistilanteen keston on arvioitu olevan 3-10 minuuttia, kerrotaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelman "Hukkunut potilas ensihoidossa" -opinnäytetyössä.

    Opinnäytetyössä kerrotaan aivoille riittävän happea noin kymmenen minuuttia veden alle joutumisesta. Pysyviä vaurioita kuitenkin voi syntyä jo 3-5 minuutin hapenpuutteesta. 

    Keskisuomalainen kertoo, että THL:n mukaan yli puolet vedessä tajuntansa menettäneitä lapsista kuolee. Pelastetuista suurimmalle osalle jää elinikäinen vamma hapenpuutteesta aiheutuneen aivovaurion vuoksi.

    Veden lämpötilalla suuri vaikutus ennusteeseen

    Veden lämpötila vaikuttaa hapenpuutteesta selviytymiseen suuresti. Kylmä vesi hidastaa elintoimintoja ja hapen tarvetta, jolloin tilanteesta on mahdollista selviytyä pidemmänkin hukuksissa olon jälkeen, kerrotaan opinnäytetyössä. Tämän takia kylmään veteen hukkuneita on saatu pelastettuja jopa tuntien hapenpuutteen jälkeen. Ennustetta sen sijaan huonontaa lämpimään veteen hukkuminen.

    Ennusteeseen vaikuttaa myös se, miten nopeasti maallikkoelvytys on aloitettu, joten paikallaolijoiden tai uimavalvojien nopea toiminta voi pelastaa henkiä.

    Miltä hukkuva näyttää?

    Vaikka hukkuvan käytös on aina yksilökohtaista, seuraavat merkit saattavat kertoa, että vedessä oleva ihminen tarvitsee apua.

    • Hukkuvan henkilön pää saattaa olla syvällä vedessä, suu vedenpinnan tasolla, joillakin pää voi olla notkahtanut taakse ja suu auki.
    • Silmät saattavat olla lasittuneet ja tyhjät, hankaluuksia kohdistaa katsetta tai silmät voi olla suljetut. Hiukset saattavat olla valuneet otsan ja silmien päälle.
    • Hädässä oleva on pystyasennossa, ei käytä jalkojaan.
    • Hyperventiloi tai haukkoo henkeään.
    • Hukkuva voi yrittää uida tiettyyn suuntaan, liikehdintä on epäkontrolloitua.
    • Hän voi myös yrittää ponnistella pois vedestä ja on hädin tuskin vedenpinnan yläpuolella.
    • Hukkuva voi näyttää siltä, että hän kiipeää näkymättömiä tikkaita ylöspäin.

    Lähde: Viisaasti vesillä

    Hukkuminen yleisimpiä lasten tapaturmaisia kuolinsyitä

    THL:n mukaan hukkuminen on yleisimpiä alle kouluikäisten lasten tapaturmaisista kuolemansyistä veteen vajoamiset aiheuttavat vuosittain sairaalan vuodeosastohoidon tarvetta erityisesti alle kouluikäisille lapsille. Vuosittain alle 15-vuotiaita kuolee hukkumalla keskimäärin kaksi.

    Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan alle 18-vuotiaiden hukkumisissa lapsi on tyypillisesti joko pudonnut vahingossa veteen, mennyt kahlaamaan tai lähtenyt uimaan liian syvään veteen. 

    Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vanhemman tai muun aikuisen aktiivista, tarkkaa ja jatkuvaa valvontaa vesillä tai veden äärellä oltaessa. Pientä lasta ei saa jättää hetkeksikään valvomatta vesien läheisyyteen, oli kyseessä sitten uimaranta, kylpyamme tai pesuvati. 

    Näin pelastat veden varaan joutuneen

    H = Hälytä lisäapua jos suinkin mahdollista, ennen kuin aloitat varsinaiset pelastustoimet. Tällä varmistat lisäavun saamisen paikalle.

    R = Rauhoitu itse ja Rauhoita pelastettavaa kertomalla hänelle, että apua on tulossa. Se antaa pelastettavalle turvallisuuden tunnetta ja voimia jaksaa vielä vähän aikaa.

    A = Etsi apuväline, hae jotain kättä pidempää avuksesi ja turvaksesi, mieluiten jotain kelluttavaa. Jos olosuhteet ovat vaikeat, pyri saamaan apua muilta paikallaolijoilta tai soittamalla 112.

    P = Pelasta: lähesty pelastettavaa varoen, mutta ripeästi. Pidä apuväline itsesi ja pelastettavan välissä ja ojenna apuväline pelastettavalle, jos pelastettava on lähellä rantaa. Välineen voi myös heittää hänelle. Auta pelastettava rantaan, tee tarvittavat ensiaputoimenpiteet ja toimita tarvittaessa jatkohoitoon.

    Lähde: Viisaasti vesillä

    Lähteet: Duodecim, THL, Viisaasti vesillä

    Lue lisää aiheesta:
    Onnettomuudet Hukkuminen Uutisohjelmien aiheet Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •