Muuttojen aikaistuminen jatkui Suomessa myös korona-aikana, toisin kuin muissa EU-maissa.
Lapsuudenkodista pois muuttaminen on aikaistunut Suomessa hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Sama suuntaus on jatkunut myös koronapandemian aikana, toisin kuin muissa EU-maissa, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.
Pietiläisen kertomat tiedot ovat Tilastokeskuksen väestötilastoista ja Eurostatin tilastoista.
– Korona-aikana tapahtunutta (muuttoiän) laskua voi selittää se, että moni suomalainen lapsiperhe asuu ahtaasti. Korona-ajan rajoitukset ja lisääntynyt kotona oleminen ovat voineet edesauttaa lapsuudenkodista lähtemistä. Taustalla on varmasti myös muita tekijöitä, Pietiläinen sanoo.
Lue myös: Ääriminimalisti Sari Simoska katkaisi yksiöstään sähköt ja muuttaa metsään: "Ihmiset ovat sitä mieltä, että tässä ei ole mitään järkeä"
Vuonna 2021 keskimääräinen muuttoikä oli Suomessa 21,5 vuotta. Alueelliset erot ovat Pietiläisen mukaan kuitenkin suuria. Pienemmistä kunnista joudutaan usein muuttamaan nuoremmalla iällä opintojen perässä.
Vuonna 2021 noin 44 prosenttia 18-vuotiaista pohjoiskarjalaisista nuorista oli jo muuttanut pois lapsuudenkodistaan. Uudellamaalla vastaava luku oli vain 18 prosenttia. 15-vuotiaiden osalta aikaisissa kotoamuutoissa korostui myös Kainuu.
Pidemmällä aikavälillä lapsuudenkodista muuttamista on Pietiläisen mukaan voinut aikaistaa esimerkiksi opiskelija-asuntojen tarjonta tai toisaalta kouluverkoston harventaminen: entistä useammalla ei välttämättä ole opiskelumahdollisuuksia lapsuudenkotinsa lähellä.
Ympäristöministeriön Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimuksen mukaan selvästi yleisin lapsuudenkodista pois muuttamisen syy oli halu itsenäistyä.
Perhetilanne voi ajaa varhain omaan kotiin
Alle 19-vuotiaiden nuorten muuttojen taustalla voi olla monenlaisia muitakin syitä kuin opiskelemaan lähteminen, kertoo yliopistotutkija Hanna Remes Helsingin yliopistosta.
– Aikaiseen muuttoon ajavat usein perhedynamiikkaan liittyvät asiat. Pienituloisista ja ahtaista kodeista muutetaan pois aikaisemmin. Myös esimerkiksi yksinhuoltajuus, vanhempien työttömyys tai sairastavuus, nuoren omat terveysongelmat sekä perherakenteen muutokset lisäävät aikaisen muuton todennäköisyyttä, hän sanoo.
Lue myös: Asuntokauppa lähtenyt nousuun – näillä alueilla kysyntä herännyt
Tällaiset syyt saattavat korostua niiden nuorten keskuudessa, joiden opinnot eivät edellytä muuttamista. Nuoret, jotka joutuvat lähtemään kotoa aikaisin ja vasta etsivät paikkaansa yhteiskunnassa, ovat Remeksen mukaan usein muita heikommassa asemassa.
Pietiläinen huomauttaa, että kaikenikäisillä nuorilla voi olla myös paineita muuttaa pois kotoa samoihin aikoihin kavereiden kanssa.
Naiset muuttavat miehiä aiemmin
Vuonna 2021 noin 16 prosenttia 24-vuotiaista miehistä ja noin 8 prosenttia samanikäisistä naisista asui lapsuudenkodissaan, kertoo Pietiläinen. Tilasto ei kerro sitä, ovatko nämä 24-vuotiaat asuneet välillä muualla ja palanneet vanhempien luokse.
Myös tämän ikäluokan osalta löytyy paljon alueellisia eroja. Kun katsotaan kaikkia 24-vuotiaita, lapsuudenkodissaan asui 9 prosenttia keskisuomalaisista, 13 prosenttia uusimaalaisista ja 21 prosenttia eteläpohjalaisista nuorista.
Pietiläisen mukaan naiset muuttavat pois lapsuudenkodistaan selvästi miehiä aiemmin, oli sitten kyse yksin tai puolison kanssa yhteen muuttamisesta.
Lue myös: Tällä viikolla vietetään arkkitehtuurin ja muotoilun päiviä teemalla "Elämisen laatu” - mistä koostuu hyvä asuminen?
– Alaikäisten kotoa muutoissa sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin pieniä, hän huomauttaa.
Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimuksen mukaan 66 prosenttia lapsuudenkodissaan asuvista nuorista oli tyytyväisiä asumistapaansa. Kuitenkin 48 prosenttia nuorista asui lapsuudenkodissaan, koska heillä ei ollut varaa asua itsenäisesti.
Muuttajilla hyvin erilaiset lähtökohdat
Nuoret muuttavat omilleen hyvin erilaisista lähtökohdista. Samaan aikaan kun eriarvoisuus asumisessa on lisääntynyt.
– Toisaalta myös nuorten yleinen työtilanne, opiskelupaikkojen saatavuus ja asuntomarkkinat vaikuttavat siihen, kuinka paljon apua nuoret ylipäätään tarvitsevat vanhemmiltaan, Remes toteaa.
Marjut Pietiläisen mukaan juuri työssäkäynti usein mahdollistaa aikaisemman muuton. Opintojen rinnalla työskentely on Suomessa yleistä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Maissa, joissa töiden tekeminen on vähäisempää, myös lapsuudenkodista muutetaan yleensä myöhemmin.
Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimuksen mukaan selvästi suurin osa suomalaisnuorista muuttaa lapsuudenkodistaan vuokra-asuntoon.