Lasten hauskalla kesäharrastuksella voi olla kurjat seuraukset – "Erilaiset vammat ja venähdykset ovat yleistyneet"

Nämä ensiaputaidot pitäisi osata mökillä ja retkellä 8:54
KATSO MYÖS: Ovatko ensiaputaidot hallussa?

Trampoliinilla pomppiminen on monen lapsen suosikkikesäharrastus, mutta hyppimisen lomassa altistuu myös vammoille.

Trampoliinilla pomppiminen on usein lapsista hauskaa ja kesäpäivänä pomppiessa aika sujuu rattoisasti. Pomppimisessa on toki monia hyötyjä, mutta lastenkirurgian erikoislääkäri Nina Johtimo Lasten Terveystalosta kertoo tiedotteessa lasten trampoliinivammojen kasvusta. 

– Trampoliinihyppely on hauska tapa lisätä lasten aktiivisuutta. Harmillisesti erilaiset vammat ja venähdykset ovat kuitenkin yleistyneet. Onneksi suurimmalta osalta tapaturmista voidaan välttyä, kun opetetaan lapsia hyppimään oikein ja kiinnitetään huomiota trampoliinin turvallisuuteen, kertoo jo 15 vuotta lastenkirurgian erikoislääkärinä toiminut Johtimo tiedotteessa.

Yleisimmät lasten trampoliinivammat

Ranne- ja kyynärpäämurtumat ovat yleisimpiä trampoliinivammoja, joiden vuoksi lapset tulevat Johtimon pakeille. Yleisiä ovat myös nilkan nyrjähdykset sekä niskan ja selän retkahdusvammat.

– Niskanikaman ja selkärangan murtumat ovat puolestaan hyvin vakavia, mutta onneksi myös hyvin harvinaisia vammoja. 

Toisinaan somesta saatava inspiraatio saattaa pistää kokeilemaan temppuja, esimerkiksi voltteja, joilla on ikävät seuraukset. Voltteja pitäisikin harjoitella vain valvovan silmän alla.

Pomppiminen tempaa mukaansa niin, ettei ajankulua edes huomaa. Jos lapsi kuitenkin pomppii trampoliinilla tunteja, seurauksena voi olla rasitusperäinen kipu. Johtimon mukaan esimerkiksi selkä voi kipeytyä "äkillisestä pitkäkestoisesta kuormasta".

– Eräs lapsiperhe tuli vastaanotolleni ihmetellen, miksi lapsen selkä on yhtäkkiä niin kipeä. Pian selvisi, että lapsi oli hyppinyt innoissaan melkein kahdeksan tuntia putkeen trampoliinilla.

Mitä ensihoidoksi, jos trampoliinilla käy tapaturma?

Jos lapsi voi trampoliinitapaturman jälkeen liikkua ja kipu lakkaa muutamassa päivässä, kotihoito riittää.  Johtimo ohjeistaa ensihoidoksi tutun kolmen koon säännön: kylmä, kohoasento ja kompressio eli tukiside.

– Esimerkiksi lapsen venähtänyt nilkka nostetaan heti kohoasentoon, tukevoitetaan sitomalla ja kylmennetään kylmäpakkauksella. Tarvittaessa vielä neljäs K mukaan eli lapselle sopiva kipulääke.

Tapaturmia varten ensiapupakkauksesta olisi hyvä löytyä laastareita, haavanpuhdistusainetta, steriilejä sidetaitoksia ja lasten kipulääkettä.

– Pakkasessa pitäisi myös aina olla kylmäpakkaus valmiina käyttöön, Johtimo vinkkaa.

Lastenkirurgi muistuttaa, ettei märällä, likaisella tai rikkinäisellä trampoliinilla tulisi pomppia. 

Kengät pitää ottaa pois ja taskut tyhjentää esineistä. Aikuisen olisi hyvä valvoa hyppimistä. 

Trampoliinilla tulisi pomppia vain yksi kerrallaan, eikä turvaverkkoa sovi unohtaa. Trampoliinin reunoille voi laittaa pehmusteita, jotta kaatumiset eivät johtaisi pahoihin vammoihin.

Trampoliinitapaturma: Milloin lapsi pitää viedä lääkäriin?

Jos raaja on tapaturman jälkeen käyttökelvoton, eli lapsi ei voi laittaa jalalle paino tai käyttää kättä, eikä kipulääkekään auta, ohjeistaa Johtimo lähtemään lääkäriin. 

Lääkäri tunnistaa esimerkiksi murtuman tyypillisesti jo tutkiessa, mutta asia varmistetaan aina kuvaamalla. Murtumat kipsataan ja lapsen iästä riippuen raaja on 3–5 viikkoa kipsissä. Joskus joudutaan myös esimerkiksi leikkaamaan kyynärpäävammoja.

Lasten luut kuitenkin paranevat lääkärin mukaan nopeasti, jopa viikoissa, ja kasvu korjaa myös pieniä virheasentoja.

Toisinaan vammat voivat olla vakavia. Olemme aiemmin kertoneet yhdysvaltalaisäidistä, jonka lapsi hyppi trampoliinilla kamalin seurauksin. 13-vuotias Mary halvaantui lantiosta alaspäin pomppimisen seurauksena, mikä aiheutti pitkän toipumisprosessin. Nelivuotias tyttö puolestaan sai vakavia vammoja trampoliinipuistossa Vancouverissa vuonna 2018.

Lähde: Terveystalo

Lue myös:

    Uusimmat