Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että lastensuojelun jälkihuoltoa uudistetaan tavoitteelliseksi ja räätälöidyksi nuorten aikuistumisen ja itsenäistymisen tueksi.
Nykyisellään sijaishuollossa oleva nuori voi saada 18–21-vuotiaana lastensuojelun jälkihuoltoa.
– Se on ollut hyvin harkinnanvarainen tuki, ja sitä on organisoitu eri puolilla maata hyvin eri tavoilla. Lopputulema on, että hyvin suuri osa näistä lapsista päätyy kauden jälkeen kouluttamattomana työelämän ulkopuolelle toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaaksi, kertoo työryhmän puheenjohtaja, professori Juho Saari STT:lle.
Outi Alanko-Kahiluodon (vihr.) aloitteesta lastensuojelun jälkihuolto ulotetaan 25 vuoteen asti. Muutos tulee näillä näkymin voimaan ensi vuonna.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esittää, että aikuistumisen tukea voisivat saada 18–24-vuotiaat sijaishuollossa olleet nuoret. Tätä varten säädettäisiin erillislaki, joka tukee aikaisemmin lastensuojelun sijoittamina olleita nuoria.
Viimeinen mahdollisuus antaa tuki
Saaren mukaan aiemmat tuet eivät ole vaikuttaneet nuorten toimintakykyyn. Uudelle ajanjaksolle tulisi löytää uusi sisältö, joten etuuden luonne halutaan rakentaa kokonaan uusiksi.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun aiemmin tämä lastensuojelun jälkihuolto oli ikään kuin lastensuojelun viimeinen vaihe, tästä eteenpäin se olisi aikuistumisen ensimmäinen vaihe, Saari kertoo.
Aikuistumisen tukea nuori saisi muun muassa asunnon hankkimisessa, arjessa toimimisessa, opiskeluissa ja työllistymisessä.
Lue myös: Erityisnuorten laitoksessa lukuisia vakavia ongelmia: Lapsia eristettiin ja kiellettiin puhumasta toisilleen, pakotettiin riisuutumaan alasti – jopa tamponit oli kielletty
Lainsäädännössä määriteltäisiin Saaren mukaan pitkälti samat asiat kuin nyt, mutta tuki yritettäisiin laajentaa sosiaalihuollosta usean ministeriön vastuulle.
Saari kertoo, että tuki on nykyisellään lähinnä sosiaalitoimen sisäistä ja keskittyy asumispalveluun.
– Nyt katsottaisiin kuntakohtaisesti, miten palvelu on järkevällä tavalla rakennettavissa niin, että asuminen muodostaisi elämän perustan. Sen päälle rakennettaisiin toimintakykyä tukevat palvelut ja uudistettaisiin myös nuorten saama taloudellinen tuki, Saari sanoo.