Paleltuma voi syntyä jo pikkupakkasessa: "Äärettömän hälyttävä merkki" – oireet, hoito ja ehkäisy

Aikuisia järkyttävät pakkasäällä housunpuntin ja kengän välistä vilkkuvat nuorison paljaat nilkat.

Huojentavaa on kuitenkin se, että nilkat eivät palellu kovin herkästi.

Sen sijaan paleltumavammoja syntyy erityisen herkästi kehon ääreisosiin, kuten varpaisiin, korviin, nenään, sormiin ja poskiin, joissa verenkierto on heikompaa ja kylmäaltistus suurempaa.

Paleltumia on eri tyyppisiä ja ne voivat syntyä jo pikkupakkasessa.

Paleltumatyypit

Paleltumia on kahta tyyppiä, joista tavallisin on paikallinen paleltuma. 

Se aiheutuu ruumiinosan altistuessa kylmälle, jolloin kudoksissa alkaa tapahtua nesteen jäätymistä. Paikallisia paleltumia syntyy erityisesti alle –20 asteen pakkasissa.

Tuuli lisää pakkasen purevuutta ja voi johtaa paleltumavamman syntymiseen nopeastikin, sanoo yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.

– Jos on kova tuuli ja vähänkin pakkasta, vaikutus moninkertaistuu. Paleltumavammoja voi käytännössä tulla jo muutamassa minuutissa, Vänni kertoo MTV Uutisille alunperin vuonna 2021 julkaistua juttua varten antamassaan haastattelussa.

Lue myös: Lauran, 14, nilkat paleltuivat pakkasella – lääkäri kertoo uhkaavan oireen, jota ei saa jättää huomiotta

Jos paljas iho koskettaa jotain todella kylmää tai lapsi nuolaisee kielellä metallitankoa, voi syntyä kontaktipaleltuma.

Toinen paleltumatyyppi on immersiovamma eli kylmävesivamma, joka syntyy pitkäaikaisen kylmän ja kostean altistuksen seurauksena. 

Juoksuhautajalaksikin kutsuttu vaurio tapahtuu yleensä pakkasta korkeammissa lämpötiloissa, 0–10 lämpöasteessa.

Paleltumien oireet

Paikallinen paleltuma aiheuttaa aluksi pistelyä, kipua ja tunnottomuutta. 

Vähitellen paleltuneeseen kohtaan kehittyy värimuutoksia: ensin kalpeutta ja punoitusta, lopulta sinerrystä.

– Jos nenänpää tai korvalehdet muuttuvat valkoiseksi, se on äärettömän hälyttävä merkki, Vänni varoittaa.

– Silloin pitää kipin kapin mennä sisälle lämmittelemään.

Vaikeammissa paleltumavammoissa iholle nousee kirkkaita tai verisiä rakkuloita. Rakkulat sekä laaja paleltuma-alue ovat syitä hakeutua välittömästi hoitoon.

Immersiovamma syntyy tyypillisesti jalkaan. Myös sen ensioireita ovat kihelmöinti ja kutina, joka voi edetä tunnottomuudeksi. 

Huonontuneen verenkierron seurauksena jalat voivat muuttua punaisiksi tai sinisiksi ja myöhemmin turvota ja alkaa haista mädälle.

Lue myös: Varpaat jatkuvasti jäässä? Kylmät jalat voivat olla jopa oire sairaudesta

Paleltumien itsehoito

Lievää paleltumaa voi hoitaa kotona lämmittämällä kylmettynyttä aluetta noin 40-asteisessa vedessä puolisen tuntia. 

Liian kuumassa vedessä tai avotulen ääressä paleltunutta kohtaa ei tule sulatella, sillä alueen tunnottomuus voi johtaa palovamman tai kudosvaurioiden syntymiseen.

Paleltunutta kohtaa ei tulisi hangata, sillä myös se voi aiheuttaa kudosvaurioita. 

Jos ihminen on pahasti kylmettynyt, voi kehon ääreisosien hankaus ja liikuttelu olla haitallista myös sydämelle.

– Siinä voi tulla rytmihäiriöitä, jos kauhean massiivinen määrä kylmää verta alkaa liikkumaan, Vänni kertoo.

Alkoholi ei sovi paleltuneen sisäiseksi lämmittäjäksi, sillä alkoholi lisää lämmönhukkaa ihon pintaverisuonia laajentamalla sekä heikentää lämmönsäätelyä esimerkiksi lihasvärinää vähentämällä.

Myös tupakointia tulee välttää hoidon aikana ja kylmässä ollessa, sillä tupakointi supistaa verisuonia kehon ääreisosissa.

Jos tunto, lämpö ja ihonväri eivät palaa paleltuneelle alueelle tunnissa, tulee hakeutua välittömästi lääkärin pakeille.

Lue myös: Ihotautilääkäri neuvoo kuivan talvi-ihon hoidossa – nyrkkisääntö ykköstuotteen käyttöön

Paleltumien ehkäisy

Paleltumia voi ehkäistä huolehtimalla riittävästä ja kosteutta eristävästä vaatetuksesta sekä välttämällä nestehukkaa, joka heikentää verenkiertoa ja näin ollen lämmönsiirtoa.

Alkoholia ei kannata lämmikkeeksi nauttia, sillä se kuivattaa kehoa ja lisää myös tällä tavalla paleltumavaaraa.

Kehon ääreisosien verenkiertoa kannattaa pakkasella ylläpitää kohtuullisella liikunnalla.

Katukuvaan jälleen ilmestyneistä kasvomaskeista on myös hyötyä kylmillä keleillä, sillä ne estävät paleltumille alttiiden kasvojen osien jäätymistä. 

Myynnissä on muitakin naamaa suojaavia lämmittäjiä, kuten huiveja ja kommandopipoja. 

Ulos lähtiessään tulee muistaa vetää ylleen korvat peittävä lakki, lämpimät hanskat ja villasukat.

Pakkasvoiteisiin sen sijaan ei kannata turvautua, sillä niiden iholle muodostavan kalvon alle voi jäädä kosteutta, joka jäätyessään palelluttaa ihon entistä herkemmin.

Kylmävesivammaa voi ehkäistä pitämällä jalat puhtaina, lämpiminä ja kuivina.

Lue myös: Pissattaako sinua useammin kylmällä kelillä? Voi olla merkki tappavasta tilasta

Paleltumavammoille altistavat tekijät

Verisuonia supistavat lääkkeet, kuten sydänsairauksien hoidossa käytetyt beetasalpaajat, lisäävät paleltumisen riskiä. 

Myös tupakointi ja alkoholin käyttö herkistävät paleltumille.

Pienet lapset ja erityisesti muistisairaat vanhukset ovat terveitä aikuisia alttiimpia paleltumille. Etenkin imeväisikäisillä rasvakerros on ohut eikä lämpöä tuottava lihasvärinämekanismi ole vielä kehittynyt. 

Lisäksi lapsilla ihon pinta-alan suhde kehon tilavuuteen on suurempi kuin aikuisilla, jolloin he menettävät enemmän lämpöä.

Kertaalleen paleltunut ihoalue on herkkä paleltumaan uudelleen. Hoidosta huolimatta paleltumavammoista voi jäädä jälkioireiksi tuntohäiriöitä, nivelkipuja, liikahikoilua ja kylmänarkuutta.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!